Kolumni

Epä­ter­veel­lis­tä aikaa

Uusi tutkimus vahvistaa sen, minkä kaikki ovat tienneet jo muutenkin: kellojen jatkuva siirtely kesä- ja talviaikaan on epäterveellistä.

Uusi tutkimus vahvistaa sen, minkä kaikki ovat tienneet jo muutenkin: kellojen jatkuva siirtely kesä- ja talviaikaan on epäterveellistä. Se lisää ainakin kaamosmasennusta, sekoittaa unirytmejä ja luultavasti aiheuttaa myös mielenterveysongelmia, koska siinä ei ole mitään järkeä. Monikelloiset ihmiset saattavat saada jatkuvasta veivaamisesta myös jännetuppitulehduksen, niin sanotun kellokyynärpään.

Ennestään tiedämme myös sen, että joutavassa puuhassa kuluu tuhottomasti aikaa, sillä nykyaikaisessa taloudessa saattaa hyvinkin olla viisitoista erilaista kelloa, ja vaikka osa niistä ymmärtää vaihtaa tunnit omin päin, suurin osa on edelleen siirrettävä käsin joskus kolmelta aamuyöllä. Taloudellisia tappioitakin tulee, kun aina jokin kelloista hajoaa tai putoaa seinältä.

Kellonvääntelyn hyödyiksi on mainittu se, että aamulypsylle ei tarvitse kesäisin herätä liian aikaisin, jolloin laitumilla on vielä kastetta. Lisäksi väitetään, että kansainvälisen kaupankäynnin takia pitää siirtää kelloja lähemmäksi Länsi-Euroopan aikaa. Höpsistä: eihän sitä päästä yhtään lähemmäksi, koska Keski-Eurooppa siirtää omia kellojaan täsmälleen samalla hetkellä saman verran karkuun. Täällä pohjoisessa ei edes energiaa paljon säästy, koska talvella pidetään valoja päällä melkein koko vuorokausi ja kesällä tuskin ollenkaan, olipa kellonaika mikä tahansa. Kaiken kaikkiaan koko touhun lopputulos on plus miinus nolla, koska se mikä syksyllä voitetaan, se keväällä menetetään takaisin.

Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että turha on taistella tutkainta vastaan. Herrat ovat jossain joskus päättäneet, että näin tehdään, joten näin sitten tehdään, onpa siinä järkeä tai ei.

Ehkä sentään systeemiä voitaisiin vähän kehittää. Jos kerran edestakaisin siirtyileminen häiritsee terveyttä ja unirytmiä, voitaisiinko siirtyä vain yhteen suuntaan kahdesti vuodessa? Se olisi aika hyödyllistäkin. Jos kelloja siirretään tunnilla eteenpäin sekä keväällä että talvella, ihmiset elävät nykyistä vanhemmiksi. Joka vuosi tulee kaksi tuntia lisää elinaikaa. Satavuotiaaksi elävä ehtii ansaita lisäaikaa 200 tuntia eli yli kahdeksan vuorokautta. Eihän tuo kovin paljon ole, mutta parannus nykyiseen kumminkin.

Eteenpäin siirtymisellä saataisiin myös vaihtelua vuodenaikoihin. Lokakuun 26. päivä vuonna 2032 olisikin jo lokakuun 27:s. Pikku hiljaa se siirtyisi yhä myöhäisemmäksi, mikä merkitsisi kesän jatkumista. Hiljalleen talven alku siirtyisi aina vain kauemmaksi, mikä olisi sään puolesta varsin sopivaa, koska talven alku viivästyy maapallon ilmaston lämmetessä jatkuvasti.

Nykyistä vispaamista parempi ratkaisu olisi sekin, jos kelloja siirrettäisiin aina vain taaksepäin. Joka vuonna saisimme kaksi joutilasta lisätuntia, jotka voisimme käyttää vaikkapa vaalikeskustelujen tai Big Brother -nauhoitusten katselemiseen hidastettuna. Eikö se olisi aika onnellista?