SM-liigan johtoporras huokaisi syvään, kun KalPa:n pistepussi alkoi karttua. Tuotteen kannalta on ensisijaisen tärkeää, ettei sarjassa ole heittopusseja - ei ainakaan totaalisia sellaisia.
Epätasaiset voimasuhteet eivät palvele ketään. Eivät lajia itsessään, eivätkä varsinkaan maksavaa yleisöä.
Hyvänä esimerkkinä tästä käy naisten SM-sarja, joka halutaan väkipakolla pitää kuuden joukkueen suuruisena, vaikka tarpeeksi tasokkaita pelaajia riittäisi hädintuskin viiteenkään joukkueeseen.
Naisten puolella surulliseksi kärsijäksi joutuu Tappara. Joukkue on pelannut vasta neljä sarjaottelua, mutta maaliero on järkyttävä 0-84.
Kyse on kuitenkin maan korkeimmasta sarjatasosta!
Tapparan surkeuteen on luonnollinen selitys. Sana kokematon on liian lievä ilmaisu kirvesrintojen yhteydessä. Joukkueen pelaajista peräti kahdeksan haaveilee vielä täysi-ikäisyydestä, ja nuorimmat ovat vasta 14-vuotiaita.
SM-liiga ei voi onneksi vajota yhtä alas kuin sisarensa. Ammattilais- ja amatöörisarjaa ei ole ylipäätään edes järkevää rinnastaa toisiinsa.
Mutta kaikesta huolimatta KalPa:n yllä leijuu yhä suuria uhkakuvia.
Kuvaava on, että kuopiolaisjoukkue on ollut pelaajamateriaaliltaan jokaisena kolmena viime liigakautenaan huomattavasti heiveröisempi kuin silloin, kun se nousi SM-liigaan NHL-pelaajiensa johdolla.
Onkin melkein ironista, että KalPa:n kultakypäränä häärii laitahyökkääjä Jani Tuppurainen. Siis sama mies, joka vielä vuosituhannen alussa pelasi Suomi-sarjaa Kiekko-Oulun väreissä ja hankki käyttörahoja myymällä makkaroita Kärppien peleissä.
Teemu Wilenius
teemu.wilenius@kaleva.fi