Neuvotteludiplomatia on aina parempi vaihtoehto kuin aseiden kalistelu. Tässä mielessä Venäjän puolustusministeriön esittämä yllättävä kutsu Euroopan sotilaspoliittista tilannetta koskeviin konsultaatioihin on tervetullut käänne.
Konsultaatiokutsu herättää kuitenkin kysymyksiä. Jos kutsu kertoisi pelkästään Venäjän aidosta halusta alentaa Itämeren alueella noussutta jännitystä, sitä voisi tervehtiä tyydytyksellä. Toivottavasti kysymys on tästä.
Venäjän sotilaskoneet ovat aiheuttaneet monia läheltä piti -tilanteita kurvaamalla Itämerellä Naton sota-alusten likeltä ja lentäneet trans-ponderit pois päältä kytkettyinä. Myös yksittäisten Nato-maiden koneet ovat lentäneet ainakin joitakin lentoja ”pimeinä”.
Kutsu on jatkumoa heinäkuussa Varsovassa pidetylle Naton huippukokoukselle, ja sen jälkeen kahden vuoden tauon jälkeen ensimmäistä kertaa pidetylle Nato-Venäjä -neuvoston kokoukselle. Nato ja Venäjä ilmaisivat neuvostossa olevansa valmiita harkitsemaan Itämeren lentoturvallisuutta koskevia toimia.
Kokousten aattona tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki aloitteen Itämeren alueen lentoturvallisuuden parantamisesta. Niinistö otti konkreettiseksi esimerkiksi paremmasta lentoturvallisuudesta sen, että alueella liikkuvat sotilaskoneet lentäisivät koneen sijainnin ilmaisevat transponderit päällä.
Suomessa vierailulla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin tarttui enemmän kuin innokkaasti Niinistön aloitteeseen. Venäjän puolustusministeriön kutsu näyttää yhtä innokkaalta. Ministeriön edustaja puhui kuitenkin ”Euroopan sotilaspoliittisesta tilanteesta” eikä vain Itämeren lentoturvallisuudesta.
Muotoilu viittaa todennäköisesti siihen, että Venäjä haluaisi laajentaa keskustelun koskemaan esimerkiksi Naton päätöstä vastata Venäjän toimiin sijoittamalla Baltian maihin ja Puolaan kuhunkin noin tuhat sotilasta eli pataljoonan. Nato tuskin suostuu siihen.
Vaikka kutsu perustuu Suomen aloitteeseen, aivan ongelmaton kutsu ei aloitteen tekijälle ole. Kutsu on epämääräinen niin kauan kuin ei tiedetä täsmälleen, mitä maita Venäjä kutsuu ja mitä asialistalla on.
Nato ei varmasti salli, että paikalle menisi sen joitakin yksittäisiä jäsenmaita. Suomenkin on konsultoitava Naton kanssa ja tiedettävä tarkkaan asialista ja osanottajat ennen kuin Moskovaan lähdetään.
Suomen puolustusministeriö arvioi, että Venäjän julkisuuteen antamien tietojen mukaan asialistalla olisi Itämeren lento- ja sotilasmerenkulun turvallisuuteen sekä sotaharjoitusten seurantaan liittyviä kysymyksiä.
Suomen ministeriö kertoi, että kysymys lentoturvallisuudesta Itämeren alueella on ”ajankohtainen ja tärkeä”. Jos Suomi menee mukaan, se haluaa selvästikin keskustella vain tästä asiasta laajentamatta agendaa koko Euroopan tilanteeseen. Se keskustelu kuuluukin Venäjälle ja Natolle.
Joka tapauksessa ilmassa on pieniä merkkejä käänteestä parempaan. Eniten on kiinni siitä, onko Venäjä liikkeellä tosissaan.
Pääkirjoitus