Eduskunnan käsittelyssä oleva urkintalakiesitys kuumentaa tunteita. Lakia ei pitäisi hyväksyä hallituksen esittämässä muodossa. Työnantajan valtuuksien rajoja ja lain käytön valvontaa on vielä harkittava huolellisesti.
Niin sanotuksi "Lex Nokiaksi" kutsuttu lakiesitys on herättänyt voimakasta mielipiteenvaihtoa puolesta ja vastaan. Yksi hämmennyksen aihe on perustuslakivaliokunnan ottama kanta. Valiokunnan mukaan sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos voidaan säätää normaalina lakina. Linjaus on arveluttava siksi, että lain muutoksella aiotaan kajota perustuslaissa määriteltyyn luottamuksellisen viestin suojaan.
Perustuslakivaliokunta päätyi tulkintaansa vastoin kuulemiensa asiantuntijoiden enemmistön kantaa. Asiantuntijoiden mielestä lain muutos pitäisi säätää vaikeutetussa järjestyksessä perustuslain tavoin.
Työnantaja saisi lainmuutoksella oikeuden tarkkailla ja käsitellä työntekijöiden sähköpostiliikenteen teletunnistetietoja epäillessään, että työntekijä on paljastanut tai aikoo paljastaa yrityssalaisuuksia sähköpostissa. Teletunnistetiedoilla tarkoitetaan sähköpostin lähettäjää, vastaanottajaa ja sähköpostin aiheriviä.
Kyseessä ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu. Työnantaja saisi nimittäin lainmuutoksessa poliisia suuremmat oikeudet seurata työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Poliisi kun ei pääse Suomessa käsiksi sähköpostin tunnistetietoihin, vaikka se epäilisi rikosta. Poliisi tarvitsee siihen erillisen luvan.
Jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, työnantaja saa oikeuden tutkia sähköpostien teletunnistetietoja painavasta ja perustellusta syystä. Yrityksen on kuitenkin tehtävä tietosuojavaltuutetulle ennakkoilmoitus asiasta. Lisäksi työnantajan kuuluu laatia jälkikäteen selvitys siitä, mitä on tapahtunut.
Oikeusministeri Tuija Brax on arvioinut, että urkintalaki koskee Suomessa noin 60:tä huipputekniikkayritystä. Yritykset ovat Braxin mukaan kutakuinkin samoja, joiden uusista työntekijöistä suojelupoliisi tekee yrityksille niiden pyynnöstä turvallisuusselvityksen.
Viestintälain muutoksesta on sovittu hallitusohjelmassa. Muutosta perustellaan kansantaloudellisesti merkittävien yritysten eduilla. Niiden on voitava huolehtia siitä, etteivät liikesalaisuudet vuoda ulos sähköpostin välityksellä. Siihen viittasi myös perustuslakivaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Kimmo Sasi keskiviikkona Yleisradion tv-haastattelussa.
Yritysten intressi on turvattava, mutta se on tehtävä niin, ettei työntekijöiden perustuslaillisia oikeuksia poljeta niin kuin hallitus esittää. Työnantaja on saamassa liian laajat valvontaoikeudet liian kevein perustein teletunnistetietojen tarkkailuun. On erikoista, että työnantajan valvontakynnys aiotaan madaltaa rikoksia tutkivan poliisin kynnystä alemmalle tasolle.
Lakiesitykseen sisältyy myös toinen ongelma: työnantajan valvonnan kontrolli on määritelty liian epämääräisesti. Sellainen johtaa helposti ylilyönteihin ja aiheuttaa pelkotiloja henkilöstön keskuudessa.
Lakiesitys on nyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Eduskunnan on määrä äänestää siitä joulukuun puolivälissä. Lain läpimeno näyttää ilmeiseltä, koska hallituspuolueet ovat sopineet muutoksesta.
Poliittinen sopimus ei kuitenkaan oikeuta säätämään huonoja lakea. Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta kohtaan on esitetty niin painavaa kritiikkiä, että hallituksen on vedettävä esityksensä pois eduskunnasta lisäharkintaa varten. Muutostarve on perusteltu. Esitys pitää tuoda eduskuntaan paremmin valmisteltuna.