Muoniolainen luontoharrastaja Heikki Kauppinen yllättyi iloisesti, kun hän katsoi riistakameraansa tallentuneita kuvia tiistaina. Kuvissa metsässä möyrii mäyrä.
– Yllätys oli melkoinen, mutta siinä se mäyrä vain on, Kauppinen sanoo.
Hän pääsi mäyrän jäljille, kun kulki syksyllä, talvella ja keväällä metsässä katselemassa karhunpesiä.
Keväällä jokivarren niityllä jokin eläin oli käynyt heinätöissä. Heinätupot ja jälkivihjeet veivät läheiseen vaaraan.
– Lumien sulettua vein alueelle kameran nähdäkseni, mikä siellä on, kertoo Kauppinen.
Ensimmäisen kuvausyrityksen kuvat saivat Kauppisen nauramaan.
– Niissä oli valtava ketunroikale! Maltoin kuitenkin mieleni, sillä aavistelin, että jotain muutakin on liikkeellä.
Mäyrän nappaaminen kuviin oli useamman viikon urakka. Kauppinen vei alueelle myös houkuttimeksi keittiöjätteitä, jotka hän piilotti sammalikkoon.
Lopulta eläin tallentui kameraan todennäköisesti jo viikko tai pari sitten, mutta kuvia Kauppinen pääsi katselemaan vasta tiistaina.
– Jäljistä päätellen mäyrä on asustellut täällä jo ainakin yhden talven, ehkä kaksikin, Kauppinen sanoo.
Mäyrä on harvinainen vieras Muonion korkeudella, toteaa tutkija Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta. Hän ei ole aiemmin kuullut, että mäyrää olisi tavattu niin pohjoisessa.
– Muistaakseni Kittilästä on aiempi havainto.
Henttosen mukaan mäyrän levinneisyys on laajentunut pohjoiseen päin viimeisten 60–70 vuoden aikana, aina napapiirille asti.
– Varsinkin lännessä mäyriä on, mutta napapiirin yläpuolella niitä on vähemmän, hän sanoo.
Talvi rajoittaa mäyrän leviämistä pohjoiseen. Varsinkin poikasten selviäminen pitkästä Lapin talvesta on Henttusen mukaan vaikeaa.
Kesän aikana poikaset kasvavat. Ne pääsevät kartuttamaan rasvavarastojaan talviuntaan varten vasta syksyllä. Lapissa se voi tarkoittaa niille nälkäkuolemaa.
Mäyrä on kaikkiruokainen, mutta pääasiassa se syö kasviksia, viljaa ja marjoja. Henttonen arvioi, että jos samalle kesälle sattuu huono marja- ja myyrävuosi, mäyrän eväät ovat vähissä.
– Etelämpänä Euroopassa mäyrän suosikkiruokaa ovat kastemadot, mutta niitä on niukalti Pohjois-Suomessa, Henttonen sanoo.
Lumettoman ajan pidentyminen ilmastonmuutoksen myötä auttaa hänen mukaansa mäyrää leviämään ylemmäs Lappiin.