Vaikea rikosjuttu ei peruslähtökohdiltaan poikkea mitenkään asianajajien hoidettaviksi tulleista muista jutuista. Asianajajan on Suomen asianajajaliiton pääsihteerin Markku Ylösen mukaan ajettava asiassa tiukasti päämiehensä etua.
"Asianajajan toimintaa säätelee asianajajien ohjeet, joista yksi keskeisimpiä on se, että asianajaja ei saa valehdella tuomioistuimelle", tiivistää Ylönen. Säännöt asianajajille ovat samat niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Toisaalta asianajajan tulee Markku Ylösen mukaan pääsääntöisesti uskoa siihen, mitä päämies eli asiakas sanoo. Tästä ja velvollisuudesta pysyä totuudessa saattaa joskus syntyä mahdoton yhtälö, joka johtaa siihen, että asianajaja poistuu jutusta.
"Nämä kaksi sääntöä menevät helposti myös suuren yleisön mielissä sekaisin. Syntyy tunne, että asianajaja keplottelee päämiehensä puolesta. Jos päämies myöntää teon, asianajaja voi etsiä hänen kanssaan lieventäviä seikkoja. Jos päämies kiistää teon, asianajajan tehtävänä on tuoda esiin seikkoja, jotka puhuvat hänen puolestaan", korostaa Ylönen.
Kun asianajaja ryhtyy toimimaan päämiehensä puolesta, hänellä on Markku Ylösen mukaan perusteltu syy olettaa, että poliisi toimittaa kaikki keskeiset asiaan liittyvät materiaalit myös hänelle. Asianajajalla on toisin kuin syyttäjällä harvoin apukoneistoa taustallaan.
"Se, että vaikeat jutut keskittyvät tietyille rikosasioita hoitaville asianajajille taitaa johtua sekä heidän ansiokkaasta toiminnastaan että juttujen saamasta julkisuudesta", arvioi Markku Ylönen.
Syyttäjät heti mukana
Ruotsissa syyttäjät toimivat vaikeissa jutuissa tutkinnanjohtajina. Suomessa tutkinnanjohtajuus on valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan poliisin päällystöön kuuluvalla, mutta syyttäjät tulevat silti heti tutkinnan alussa mukaan.
"Poliisin on tehtävä isoissa jutuissa ennakkoilmoitus paikalliselle syyttäjävirastolle, joka määrää jutun jollekin syyttäjälle. Tämän tehtävänä on toimia ennen kaikkea konsulttina ja avustaa poliisia esimerkiksi juridisissa ongelmissa", selvittää Koivisto.
Poliisilla on Ari-Pekka Koiviston mukaan oikeus myös poistaa kuulusteluihin mukaan tuleva asianajaja, jos tämä pyrkii vaikuttamaan epäillyn kertomukseen.
"Yleensä ensi tulee huomautus ja toisesta puuttumisesta joutuu ulos. Asianajaja valvoo päämiehensä etua ja sitä, että poliisi toimii hänen suhteensa oikein. Syyttäjä voi puolestaan vaatia poliisilta esimerkiksi lisätutkintaa, jos jo suoritettu ei syystä tai toisesta häntä tyydytä", Koivisto toteaa.