Biometrisia passeja ei ole helpompi väärentää kuin tavallisia passeja, vakuuttaa sisäasiainministeriön projektipäällikkö Tommi Rakshit. Rakshit puhui EFFI ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina.
Kansalaisten sähköisten oikeuksien puolustamiseen keskittyvä EFFI on ollut huolissaan muun muassa siitä, että biopassin mikrosirusta pystyy helposti kopioimaan kuvan ja henkilötiedot. Siksi passien väärentäminen helpottuu.
Passien tietojen kopiointi ei ole kuitenkaan ollut mahdotonta aiemminkaan, Rakshit muistuttaa. Passin voi kopioida kopiokoneella tai skannerilla ja tehdä saatujen tietojen perusteella passiväärennöksen. Uudessa tilanteessa tiedot ovat sähköisessä muodossa, mutta muuten siru ei muuta tilannetta.
Myös se on aiheuttanut hämmennystä, voiko ulkopuolinen salalukea passin tietoja, kun passi avataan. Rakshitin mukaan sirun tiedot voi kuitenkin lukea vain hyvin läheltä. Tietoja ei voi antennilla huomaamattomasti napata kymmenien metrien päästä.
Rakshitin mukaan uusia passeja turvaa muun muassa digitaalinen allekirjoitus.
- Se varmistaa passin aitouden ja eheyden. Allekirjoitus sisältää tiedon, onko passin luonut Suomen valtio.
Rakshit myöntää, että biopassit ovat tietojärjestelmiä ja voivat siksi kärsiä tietoturvaongelmista. Hänen mukaansa usein kysytäänkin, oliko biopasseja näin ollen järkeä ottaa käyttöön.
- Saman logiikan mukaan voi kuitenkin kysyä, onko esimerkiksi sähköpostin tai kännykän käyttöönotto ollut virhe.
Sormenjälkiä sisältävät passit suojataan raskaasti
Biometriset passit otettiin Suomessa käyttöön tämän viikon alussa. Alkuvaiheessa ainoa biotunniste on digitaalinen valokuva.
Sormenjälkiä ryhdytään lisäämään passien mikrosiruihin viimeistään kesällä 2009. Sisäministeriö ottaa samalla käyttöön sormenjälkien suojausta varten kehitetyn tietoturvajärjestelmän.
- Suojauksesta tulee todella raskas. Ainoastaan ne passinlukulaitteet, jotka Suomi on hyväksynyt, voivat tunnistaa sormenjäljet, Rakshit sanoo.
EFFI eli Electronic Frontier Finland ry on viisi vuotta vanha yhdistys, joka haluaa herättää keskustelua muun muassa sananvapauden ja yksityisyyden kysymyksistä.