Suomen metsäyhtiöiden oman keskusjärjestön Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen vakuuttaa, että ainakaan järjestön yhteisissä tilaisuuksissa ei ole keskusteltu, saati päätetty puunhankinnan yhteisistä hinnoista.
"Minä en usko ollenkaan metsäyhtiöiden organisointiin tässä kartelliasiassa. Metsäteollisuus ry:ssä on EU-lainsäädäntö kilpailulakeineen hyvin tiedossa ja olemme myös kouluttaneet jäsenyrityksiämme samasta aihepiiristä."
Poranen muistuttaa, että EU:n komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset vasta tutkivat, ovatko suomalaiset metsäyhtiöt mahdollisesti syyllistyneet paperi- ja puukaupan kiellettyihin kartelleihin.
Maailman suurimpiin kuuluva metsäjätti UPM tunnusti viikko sitten tiistaina Suomen kilpailuvirastolle, että metsäyhtiöt ovat mitä ilmeisimmin vaihtaneet keskenään luottamuksellisia tietoja raakapuun hinnoista ja mahdollisesti rajoittaneet keskinäistä hintakilpailuaan.
UPM:n yllättävän menettelyn taustalla on vappuna voimaan tullut uusi EU:n kilpailulaki, joka armahtaa kartelliin sotkeentuneen yrityksen, jos se kiiruhtaa ensimmäisenä kertomaan tietonsa kartellista kilpailuviranomaisille.
Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki totesi äskettäin Kalevan haastattelussa, että vappuna EU.n kilpailuoikeudessa tehtiin historiaa, "vuosituhannen uudistus", kun EU:n kilpailulait astuivat kaikessa ankaruudessaan voimaan kaikissa EU-maissa.
Samalla tuli voimaan kartellin paljastavalle yritykselle vapautus mahdollisista sakoista.
"Ensimmäisen kertojan vapauttaminen kilpailunrajoittamissakoista on ainoa keino murtaa iso kartelli. Se on usein myös yritykselle ainoa keino päästä kartellista ulos. Eurooppaan malli on tullut Yhdysvalloista", kertoi ylijohtaja Matti Purasjoki.
EU muutti
puukaupan
Ennen Suomen liittymistä EU:hun metsänmyyjät ja puun ostajat sopivat normaalisti yhdessä puun kantohinnoista. Monta kertaa neuvottelut ja kädenvääntö puun hinnasta alkoi Säästöpankkiliiton järjestämillä metsäpäivillä elokuussa.
Metsäpäivillä teollisuus ja metsänmyyjät sopivat hintaraamit raakapuun hinnoille uudella hakkuukaudella. Neuvottelut olivat kaikkien tiedossa ja hinnoista puhuttiin avoimesti eli neuvottelut olivat hyvin läpinäkyviä.
Metsänmyyjiä neuvotteluissa edusti MTK:n metsävaltuuskunta ja teollisuutta Metsäteollisuuden keskusliitto eli nykyinen Metsäteollisuus ry. Suomen EU-jäsenyyden myötä yhteinen sopiminen kiellettiin.
Olisiko nyt aika palata vanhaan, julkiseen neuvottelujärjestelmään puun myyjien ja ostajien välillä?
"Vanha malli, metsäteollisuuden ja MTK:n malli, oli myös tulonjakopolitiikkaa sen lisäksi, että neuvotteluissa sovittiin puun hinnoista. En kaipaa sitä mekanismia enää takaisin. Se sopi siihen aikaan, mutta ei enää tähän aikaan", painottaa Poranen.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä ei halua ottaa minkäänlaista kantaa metsäyhtiöiden kartellijupakkaan. "En kommentoi asiaa lainkaan. Se on sellainen asia, että siinä (kartellisyytös) ei kaivata MTK:n kommentteja lainkaan", painottaa Härmälä.
Hän myöntää, että "vanhassa maailmassa" eli ennen Suomen EU-jäsenyyttä puukauppa-asioista neuvoteltiin avoimesti pyöreän pöydän ympärillä ja järjestelmällä oli arvonsa. Härmälä ei ota kantaa siihen, pitäisikö vanha puukaupan sopimusjärjestelmä MTK:n ja teollisuuden välillä pyrkiä palauttamaan.