Oulainen Oulaisten asemalla tuntuu, kun ajassa oltaisiin hypätty reilusti taaksepäin. Junalaituri täyttyy hyvissä ajoin jännittyneistä, mutta innokkaista ihmisistä. Moni vilkuilee aseman kelloa: jokohan se kohta tulee? Kun kiskoauto vihdoin kaartaa mutkan takaa näkyviin, se otetaan vastaan vilkutuksin ja hymyssä suin.
Kiskoauton penkit täyttyvät vauhdilla. Lämpimässä vaunussa tunnelma on kiskojen kolistessa korkealla.
"Oikein mukavasti on matka mennyt", Oulusta pari tuntia aikaisemmin kyytiin hypännyt PetriToiviainen sanoo.
Kiskoauto eli kansan kielellä lättähattu oli Waltakunnallisten Weteraanikonepäivien lauantain yleisömagneetti. Kolmivaunuinen lättähattu kuljetti aamusella vaunullisen väkeä Oulusta Oulaisiin ja liikennöi pitkin päivää Oulaisten aseman ja Törmänhovin välillä.
"Lättähattu ajoi viimeisen ajonsa vuonna 1988. Iisalmen radalta se katosi jo kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Moni nykyajan nuorista ei ole edes nähnyt tällaista", Wanhan Woiman puheenjohtaja KeijoPylväs kertoo. Weteraanikonepäivät korjasi asian yhdessä Pohjois-Suomen rautatieharrastajien kanssa, kun varsinkin moni lapsi käytti hyväkseen tilaisuutta lättähatulla matkustamiseen.
"Mukava nähdä tällainen vanhanaikainen juna", ihasteli nuori oulaistelainen Anni Lämsä viiden minuutin koeajon jälkeen.
"Paljon hitaampaa se kyllä kulkee kuin nykyiset junat", Sarianna Kalapudas arvioi.
Toinen Wanhan Woiman ja PoRhan yhteistyön tulos on esillä vielä tänään sunnuntaina Törmänhovin perinnekeskuksessa. Rautateiden historiaa esittelevä pienoismalli vie lähes puolet perinnekeskuksen alakerran tiloista.
Koneet kiinnostavat myös naisia
11. kertaa järjestettäville Weteraanikonepäiville odotetaan viime vuoden tapaan 15 000 kävijää. Lauantaina iltapäivällä näytti kuitenkin siltä, että tulossa on taas uusi ennätys. Ennakkovarauksien perusteella tiedetään, että vieraita on ympäri Suomea Lappeenrannasta saakka.
"Tämä ei tosiaankaan ole mikään miesten juttu, vaan naisia on mukana entistä enemmän. Perinnekeskuksessa on naisten työnäytöksiä ja töitä esillä. Naisia on myös traktori ja autoharrastajien joukossa", Pylväs vakuuttaa.
Miehensä houkuttelemana Weteraanikonepäiville ensimmäistä kertaa saapunut kärsämäkeläinen KaisaKarjalainen ihastui erityisesti vanhoihin tavaroihin.
"Kiinnostavimpia ovat esineet, joita on lapsuudessa nähnyt joko isovanhempien luona tai omassa kodissaan. Esimerkiksi vaatteiden silityksessä ja leivonnassa käytetyt välineet ovat mielenkiintoisia."
Naisia kiinnostanee myös sunnuntain muotinäytös, jossa esitellään vaatteita 1950- ja 1960-luvulta.
Weteraanikonepäivien tämän vuotinen teema on "Seppä jo syntyessään". Perinteisen käsityötaidon menneisyyttä ja nykyisyyttä esittelemässä on toistakymmentä seppää, heidän joukossaan hallitseva suomenmestari Pekka Mulari Oulusta.
"Esittelemme tällä kertaa erityisen paljon entisaikojen kätten töitä ja taitoja. Haluamme näyttää, kuinka nokkelia ihmiset ovat olleet, ja millaisia apuvälineitä he ovat kehitelleet elämäänsä helpottamaan. Entisaikaan sepät takoivat ja keksivät kaikenlaista pajoissaan", Pylväs kuvailee.
Mestarit esittelevät niittoa ja takomista
Perinteiseen tapaan Weteraanikonepäivillä on esillä Suomen laajin maamoottorikokoelma sekä suuri määrä vanhoja autoja, traktoreita, mopoja ja moottoripyöriä. Onpa mukana Oulaisten vanhin ajokuntoinen traktori ja häkäpönttöautokin. Pylväs laskeskelee, että kaikkiaan koneita ja laitteita on yli 600.
Erikoisuuksien joukkoon kuuluu ehdottomasti Rautaruukilta peräisin oleva jättinosturi Gottwald, joka painaa noin 50 tonnia. Gottwald oli jo vähällä joutua sulatukseen, kun Raahen veneilykerho osti sen itselleen. Käyttökelpoiseksi se kunnostettiin sen jälkeen, kun Wanha Woima osti sen itselleen. Lauantain näytöksessä Gottwald nosti suuren yleisön ihmetellessä traktorin kevyesti ilmaan.
Koko viikonlopun ajan Törmänhovilla on koneiden lisäksi monenlaista muuta ohjelmaa: työnäytöksiä esimerkiksi niittämisen maailmanmestareilta, rompetori, savusaunan lämmittämistä ja lottien pitämä kenttäkanttiini sodan ajoilta.
Vuosien saatossa Weteraanikonepäivistä on kasvanut alan harrastajien merkittävä kohtauspaikka. Perusolemukseltaan tapahtuma on pysynyt hyvin samana, vaikka kävijämäärä onkin moninkertaistunut.
"On paljon koneharrastajia, joille vanhasta riihestä tai ladosta löytynyt moottori on suuri haaste. Se on juhlallinen heti, kun remontti vuosien päästä valmistuu. Onhan sitä kiva itsekin ihailla, mutta täällä työn tuloksia saa esitellä muillekin", Pylväs selvittää.