Koronatartunnat: Qstoc­kin vai­ku­tus ko­ro­na­tar­tun­to­jen määrään näkyy ai­kai­sin­taan lop­pu­vii­kos­ta

Maastopalot: Ka­la­joen maas­to­pa­los­ta tulossa satojen tu­han­sien eurojen tappiot

Entiset mi­nis­te­rit pitävät eh­do­tus­ta uudesta Vuo­tok­sen al­taas­ta lait­to­ma­na

Viisi entistä ministeriä tuomitsee jyrkästi aikeet ryhtyä uudestaan valmistelemaan Vuotoksen tekoallasta.

Viisi entistä ministeriä tuomitsee jyrkästi aikeet ryhtyä uudestaan valmistelemaan Vuotoksen tekoallasta.

Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen jättävät tänään Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen yhteisen mielipiteen, jossa tuomitaan ehdotus Kemihaaran, entisen Vuotoksen tekoaltaan valmistelusta. Tekoallasta perustellaan nyt muun muassa tulvasuojelulla.

Kiistaa Kemijoen latvavesiin rakennettavasta tekoaltaasta on käyty yli 40 vuotta. Vuonna 2002 korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi vesilain nojalla Vuotoksen altaan vesiluvan. KHO totesi, että allas olisi aiheuttanut huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristöön. Vuonna 2004 Kemihaaran suot liitettiin Natura 2000-verkostoon, jota säätelee Suomen lakien lisäksi EU-lainsäädäntö.

"Kaavojen, myös maakuntakaavojen, tulee olla lainmukaisia. Korkein hallinto-oikeus kumosi Vuotoksen altaan vesiluvan suurten ja laajalle ulottuvien vahingollisten ympäristövaikutusten takia ja nämä perusteet ovat edelleen voimassa", Satu Hassi muistuttaa.

Kemihaaran suot ovat osa Natura 2000-verkostoa. Aluetta koskevat lisäksi EU:n luonto- ja lintudirektiivit.
"Aluetta ei voi irrottaa Naturasta osoittamatta luontoarvoiltaan vastaavaa aluetta tilalle. Sellaista ei käytännössä löydy. Alueen energiapoliittinen merkitys suhteessa sen luontoarvoihin on olematon", toteaa Sirpa Pietikäinen.

"Pallottelu kohtuutonta"

Entiset ministerit kokevat myös kahtuuttomaksi asian vuosikymmenten pallottelun.

"Itä-Lapin suunnitelmissa tulisi keskittyä hankkeisiin, joilla aluetta oikeasti voidaan kehittää. Jo laittomaksi todetun tekoaltaan ajaminen vain lamauttaa alueen kehittämistä", Pertti Salolainen korostaa.

Vuonna 2007 hyväksyttyyn EU:n tulvasuojeludirektiiviin viitataan allekirjoittaneiden mukaan väärin perustein.

"Tulvasuojelussa tärkeintä on välttää rakentamista tulva-alttiisiin paikkoihin. EUn tulvadirektiivi velvoittaa kartoittamaan tulvariskit ja tavat vahinkojen rajoittamiseksi, mutta sanaa tekoallas ei löydy direktiivistä. Sen sijaan se korostaa vesistöjen luontaisten tulvatasanteiden ylläpitoa ja elvyttämistä", tarkentaa Heidi Hautala.

Entiset ministerit näkevät alueella myös matkailupotentiaalia.

"Jos luonnonlohi saataisiin palautettua Kemijoen vapaisiin latvavesiin, alueen matkailuvetovoima kasvaisi merkittävästi", Pekka Haavisto uskoo.