Entinen pää­toi­mit­ta­ja Simo Husso loi pelin, jonka avulla kan­sa­lai­nen voi ym­mär­tää mediaa – "Ku­lut­ta­jil­la on oikeus tietää, miksi jokin asia menee läpi ja joku ei"

Pitkään media-alalla työskennellyt päätoimittaja, toimittaja Simo Husso katsoo mediaa kuluttajan silmin.

Media-alan muutosta nähnyt ja seurannut Simo Husso päätti luoda pelin, jonka avulla mediakäytänteitä voi helpolla tavalla avata tavalliselle kuluttajalle.
Media-alan muutosta nähnyt ja seurannut Simo Husso päätti luoda pelin, jonka avulla mediakäytänteitä voi helpolla tavalla avata tavalliselle kuluttajalle.
Kuva: Kaisa Morri-Husso

Miten kohtaan toimittajan? Mitä haastattelussa kannattaa sanoa? Kuka päättää, mistä lehdissä kirjoitetaan? Mikä ero on mainoksella ja jutulla? Entinen päätoimittaja Simo Husso päätti luoda pelin, jonka avulla kansalainen ymmärtää mediaa.

Pitkään media-alalla työskennellyt päätoimittaja, toimittaja Simo Husso katsoo mediaa kuluttajan silmin.

Pyhäjokiseudun ja Vieskalaisen päätoimittajanakin työskennellyt Husso on tehnyt havainnon, että medialainsäädäntö ja median eri termit eivät välttämättä aukene kaikille lukijoille ja median kuluttajille. Se lisää väärinymmärryksiä, mutta myös herättää kysymyksiä.

Perinteisen printtimedian rinnalle on syntynyt digitaalinen maailma, jossa kättä lyövät ja köyttä vetävät yhtä aikaa nopeus ja eurot, mutta laadukasta mediaa tehdään yhä journalismin ehdoilla, riippumattomasti. Haastavuutta ovat lisänneet erilaiset kaupalliset kokonaisuudet, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti juttusisältöjä, mutta ovatkin maksullista aineistoa.

– Ihmisillä on uskomattomia oletuksia siitä, miten tai miksi jostain asiasta on tehty juttua tai ei ole tehty juttuja. Herää vääriä luuloja ja arkipäiväistenkin asioiden kanssa tunnutaan olevan hukassa, Husso sanoo.

Hän ei ole ajatuksensa kanssa yksin. Media-alan verkostonsa kanssa ilmiötä pohtiessaan hän on kuullut, että sama tilanne on huomattu laajemmasti.

– Yhteiskunta on medialisoitunut. Se tarkoittaa sitä, että maailmankuvamme rakentuu entistä vahvemmin tiedotusvälineiden muodostaman kuvan varaan. Jo tästä syystä on tärkeää ymmärtää, miten media toimii, Husso jatkaa.

Oman haasteensa ovat tuoneet valemediat ja sosiaalinen media, jossa kuka vaan voi julkaista mitä vaan, tarkistamatta lähteitä tai tietämättä journalistin ohjeista.

Husso antaa kritiikkiä myös medialle itselleen.

– Tiedotusvälineet eivät ole onnistuneet perinteisessä tehtävässään, sillä aiemmin ei ole ollut tarvetta selvittää näitä asioita. Kuluttajilla on oikeus tietää, miksi jokin asia menee läpi ja joku ei.

Sen sijaan Husso antaa kiitosta Vastuullinen media -kampanjalle, jonka Sanomalehtien Liitto on muutaman vuoden ajan antanut käyttöönsä vastuullisesti toimiville mediataloille.

– Ihmisillä ei riitä kyky erottamaan valemedian ja laadukkaan median sisältöjen luotettavuutta.

Länsimaista medialainsäädäntöä tutkiessaan Husso haluaa muistuttaa myös siitä näkökulmasta, ettei Suomessa ole kenelläkään sellaista valtaa, jolla määrätään mediasisällöistä. Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) luomat journalistin ohjeet ovat eettinen normisto, mutta se ei tee JSN:stä diktaattoria eikä se aseta ennakkosensuuria julkaisuille.

Lehdistö ja media ylipäätään voivat toimia Suomessa ilman, että ne ovat ohjailtavissa.

– Esimerkiksi kuntien viranhaltijat eivät voi kieltää ja sanoa, mitä lehdessä pitää lukea, hän konkretisoi.

Suomalaiseen median tapaan toimia törmäävät myös ulkomaalaiset.

– Sosiaalinen media ja valemedia ovat läsnä ilmiönä koko maailmassa, hän painottaa.

Suomessakin median eri toimintatavoissa on kansainvälinen ulottuvuus. Esimerkkinä Husso mainitsee kansainväliset yritykset, jotka toimivat kotimaassamme.

– Kansainväliset yritykset hyötyvät, kun perehtyvät Suomen medialainsäädäntöön, hän hoksauttaa.

Journalismin pohtiminen sai Husson perustamaan yrityksen. Oman yrityksensä myötä hän on miettinyt, miten media-alaa voisi selventää kuluttajille entistä yksinkertaisemmaksi. Husso loi mediakäytänteistä mobiilipelin.

– Itse asiassa pelejä on nyt kolme. Ne on suunniteltu eri kohderyhmille, yrittäjille, harrastusryhmille ja ammattiyhdistystoimijoille. Lisää suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaan, mille ryhmälle on tarvetta, hän taustoittaa.

Pelin avulla Husso uskoo eri alan toimijoiden pääsevän sisälle median tavoista toimia eri tilanteissa. Pelaaja pääsee pelissä tekemiensä valintojen avulla ikäänkuin elämään tilanteita, joita esimerkiksi haastatteluhetkissä tai missä tahansa median kohtaamistilanteessa voi tulla vastaan.

– Voi ikäänkuin turvallisesti kuivaharjoitella, hän sanoo.

Palkittu peli opettaa ja antaa palautetta

Simo Husson perustama yritys Tosipeli pureutuu medianhallintaan. Kyseessä ei ole Husson mukaan peli, jossa ”räiskitään” tai ”ammutaan”, vaan mobiililaitteessa toimiva peli, joka opastaa. Erilaisten tehtäväpakettien avulla pystyy testaamaan omaa tietämystään eri mediatilanteissa. Peli opettaa, miten julkisuutta voi hallita, jos sinne haluaa tai sieltä haluaa pois. Pelissä saa myös palautetta ja tietoa niihin tilanteisiin, joissa pelaaja on tehnyt vääriä valintoja.

– Näin pystyy välttämään väärät tilanteet tosielämässä, Husso hoksauttaa.

Tosipelin yritystarina lähti syntymään reilu vuosi sitten. Husso mietti nykyaikaista keinoa tuoda laaja ja monivaiheinen asia kuluttajien kielelle. Ratkaisuksi muodostui asian pelillistäminen, minkä myötä yli 30 vuotta toimituksellisessa työssä mukana ollut Husso päätti ryhtyä yrittäjäksi.

– Yrittäjyys on ollut yksi elämäni haaveista, hän myöntää.

Uusi innovaatio on jo saanut tunnustusta. Business Finland palkitsi Husson yrityksen innovaatiosetelillä tänä kesänä.

– Eurot on käytetty pelin kehittämiseen. Tarkoituksena on luoda pelistä myös kieliversio, hän suunnittelee.

Husson mediakokemuksista on tulossa myös kirja. Hän kiertää media-alan tilaisuuksissa ja on kouluttajana eri kohderyhmille suunnitelluissa tapahtumissa.

Ilmoita asiavirheestä