Entinen kan­san­edus­ta­ja ja maa­her­ra J. Juhani Kor­te­sal­mi on kuollut

Kuu­sa­mo­lais­syn­tyi­nen en­ti­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja, maa­her­ra ja his­to­ri­oit­si­ja Jouko Ju­ha­ni Kor­te­sal­mi kuo­li Hel­sin­gis­sä Pa­ki­la­ko­dis­sa tiis­tain ja kes­ki­vii­kon vä­li­se­nä yö­nä.

Kuu­sa­mo­lais­syn­tyi­nen en­ti­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja, maa­her­ra ja his­to­ri­oit­si­ja J. Ju­ha­ni Kor­te­sal­mi kuo­li Hel­sin­gis­sä Pa­ki­la­ko­dis­sa tiis­tain ja kes­ki­vii­kon vä­li­se­nä yö­nä.

Kor­te­sal­mea jäi­vät kai­paa­maan puo­li­so, kak­si las­ta ja nel­jä las­ten­las­ta.

– Isäl­lä oli muis­ti­sai­raus, ja äi­din jak­sa­mi­sen vuok­si hän oli jon­kin ai­kaa käy­nyt vuo­rot­te­lu­hoi­dos­sa Pa­ki­la­ko­dis­sa, ker­too poi­ka Jou­ka­mo Kor­te­sal­mi.

– Isän tah­to­na oli, et­tä hä­net hau­da­taan Kuu­sa­moon.

Jouko Ju­ha­ni Kor­te­sal­mi eli tie­teen­te­ki­jä­nä ja val­ta­kun­nan po­li­tii­kas­sa mo­ni­vai­hei­sen elä­män. Juu­ret ja ko­ti­seu­tu py­syi­vät hä­nel­le tär­kei­nä. Hän syn­tyi Läm­sän­ky­läl­lä vuon­na 1933.

Kan­sa­ne­dus­ta­ja­na Kor­te­sal­mi oli vuo­des­ta 1970 vuo­teen 1989 ja pre­si­den­tin va­lit­si­ja­mie­he­nä 1978 ja 1988. Hän edus­ti Suo­men Maa­seu­dun Puo­lu­et­ta SMP:tä. Kan­sa­ne­dus­ta­jau­ran jäl­keen hän oli Mik­ke­lin lää­nin maa­her­ra 1989–1997.

Kor­te­sal­mi tut­ki eri­tyi­ses­ti ta­lon­poi­kais­kult­tuu­ria ja po­ron­hoi­toa. Hän väit­te­li toh­to­rik­si vuon­na 1996 ai­hee­naan Poh­jois-Vie­nan po­ron­hoi­to.

Väi­tös­kir­jan ohel­la Kor­te­sal­mi kir­joit­ti muun mu­as­sa ta­lon­poi­kai­se­lä­mää kä­sit­te­le­vän Kuu­sa­mon his­to­ri­an 2. osan, mur­ret­ta si­säl­tä­vän Kuu­sa­mon his­to­ri­an 3. osan sekä vuon­na 2008 il­mes­ty­neen te­ok­sen Po­ron­hoi­don syn­ty ja ke­hi­tys Suo­mes­sa, jon­ka poh­ja­na oli väi­tös­kir­ja.

Ou­lus­sa asu­es­saan Kor­te­sal­mi vai­kut­ti muun mu­as­sa toi­mit­ta­ja­na, ta­lon­poi­kais­kult­tuu­rin do­sent­ti­na sekä mo­nis­sa luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä.