Riemukas hääjuhla on edennyt vaiheeseen, jossa kymmenkunta nykyaikaista, omillaan toimeentulevaa nuorta uranaista hakeutuu edullisiin hyökkäysasemiin morsiamen selän taakse. Hiuksiin on väännetty kiharat ja nutturat, huulet punattu, kesätuuli liehuttaa juhlamekkojen helmoja. Mylvivä yleisömeri kannustaa ja ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Nyt on päästävä naimisiin, hinnalla millä hyvänsä, keinoja kaihtamatta, kyynärpäitä käyttäen.
Vain nopein nappaa elokuun auringon halki kieppuvan kimpun. Häviäjät poistuvat päät painuksissa selitellen, miksi oma paras ei riittänytkään.
Sulho sukeltaa hameen alle ja kaaso jatkaa runoaan. "Herra, joka sieppaa sukkanauhan pääsee naimisiin ja saa rauhan."
MUHHAHHAHHAA! Pääsee! Rauhan! HOHHOHHOO! Väkijoukon riemulla ei ole rajoja. Nuoret herrat puikkivat piiloon toistensa selän taakse vaivaantuneina virnistellen ja muualle katsellen. Morsiamen äiti kehottaa herroja ottamaan kädet pois taskuista.
Takimmaisten takana seisoo viinilasi kädessään viilipyttymäisen rauhallisena mies, jolla on ollut jo vuosia aikaa tottua sukulaistätien piinallisiin uteluihin siitä, milloin häitä tanssitaan. Hänen vakiovastauksensa tulee joka kerta kuin apteekin hyllyltä: "Enstaina, tuohikuun 33. päivänä."
Hiljaa, salaisesti vuosien varrella tapahtuu kuitenkin kehitystä. Ikiaikaiset roolimallit ja tiukkaan juurtuneet asenteet väistyvät ja paatuneinkin pelimies oppii sanomaan ääneen sen, mitä sydämessään tuntee. Morsiamen isä nousee puhumaan ja kiittää vaimoaan 39 yhteisestä vuodesta, yhteiskunnassa paikkansa löytäneistä rakkaista lapsista ja eläkepäiviä sulostuttavista lapsenlapsista.
Harmaantuneen herrasmiehen sanat jokaisesta pitkään matkaan mahtuneesta myötä- ja vastamäestä ovat sydämeenkäyvän kauniita, eikä juhlaväen joukossa ole yhtään kuivaa silmää. Pelimiesten pöydässä niistetään neniä.
Tuohikuumiehen kohdalla kehitysprosessi on jo alkanut. Kun kaistale valkoista pitsiä irtoaa sulhon kädestä, hän räjähtää toimintaan. Mies viskaa viinilasinsa syrjään, rynnistää halki väkijoukon ja sinkoaa itsensä veret seisauttavaan loikkaan. Kansa kohahtaa, kun hän sieppaa sukkanauhan korkealta ilmasta.
Villi tuuletus katkeaa, kun mies kääntyy katsomaan syyttävästi tyhjin käsin seisovaa tyttöystäväänsä. "Sinä et edes yrittänyt!" hän huutaa.
