Voiko ensivaikutelmaan luottaa, psykologi Tony Dunderfelt?
– Se riippuu siitä, minkä kanavan kautta ensivaikutelma on tullut. Kun ihmiset kohtaavat, heille välittyy sekä näkö- että tuntumainformaatiota. Ensivaikutelma syntyy alle sekunnissa.
– Näköinformaation kautta saatu ensivaikutelma voi mennä pieleen. Jos kokee toisen epämiellyttävän näköiseksi, voi vetää liian nopean johtopäätöksen, että henkilö on epämiellyttävä enkä tule hänen kanssaan toimeen.
– Tuntumainformaation voi jakaa kahteen. Jos saamme havainnon toisen ydinminästä, ensivaikutelma on yleensä oikea. Virheellinen tuntuma voi tulla siitä, että henkilö muistuttaa meitä menneisyydestä jostakusta, josta emme ole tykänneet.
Voiko ensivaikutelman muuttamista harjoitella?
– Voi. Mieti, kiinnititkö liikaa huomiota toisen ulkonäköön tai heijastitko häntä oman menneisyytesi henkilöihin.
– Ensivaikutelmassa kannattaa siis pyrkiä erottamaan tykkäämistaso ja läsnäolotaso. Nämä molemmat välittyvät meille tuntemusten kautta.
– Meillä voi olla tuntemus siitä, että en tykkää toisesta. Mutta siitä huolimatta voi tuntua, että hän kuulostaa ihan fiksulta tyypiltä. Tavoitteena on päästä kuuntelemaan toisen ydinminää ja olemaan läsnä hänen syvällisessä psyykkeessään.
– Tämä on jokapäiväistä harjoitusta. Aina tulee vastaan uusia ihmisiä, ja sama haaste on edessä. Tämä on kuitenkin myös iloinen asia. Voihan olla, että olemme ensin muodostaneet toisistamme hyvin kielteiset ensivaikutelmat. Mutta koska oletamme, että toisessa kuitenkin on ydinminätaso, sen kohtaamiseen voi pyrkiä.
– Tämän voi ajatella harjoituksena päästä idioottien kanssa yhteistyöhön. Idiootti onkin todennäköisesti fiksu tyyppi, mutta olemme arvioineet toisemme väärin. Vuorovaikutustilanteet muodostuvat kiinnostaviksi, kun yritämme päästä vuorovaikutukseen toisen ihmisen fiksuuden kanssa.