Kemi Ensisynnyttäjien synnytykset pitäisi suunnitella nykyistä paremmin, sanoo Länsi-Pohjan synnytys- ja naistentautien ylilääkäri Eila Knuuti.
Knuuti on tutkinut Suomen kaikkien sairaaloiden tilastoja. Hänen mukaansa niistä voi lukea muun muassa sen, että ensisynnyttäjillä on koko maassa huomattavan paljon päivystyksessä tehtyjä sektioita eli keisarinleikkauksia.
"Jopa omista tilastoistamme huomasin, että synnytysten toimenpidemäärät olivat vuonna 2000 nousseet", Knuuti kertoo.
Entisaikaan synnyttävät naiset olivat pieniä, jänteviä ja vahvoja ja he synnyttivät pieniä lapsia. Nykyaikana syödään paljon, lapset kasvat kohdussa isoiksi, äidit lihovat ja ovat huonompikuntoisia kuin ennen.
Myös kakkostyypin diabetes on nykyisin yleistä raskaana olevilla äideillä.
Länsi-Pohjan keskussairaalan alueella aloitettiin nelisen vuotta sitten niin sanottu ensisynnyttäjäprojekti. Sen myötä jokainen ensisynnyttäjä-äiti käy keskussairaalassa.
Käytännössä ensisynnyttäjäprojekti projekti on poikinut sen, että päivystyssektioiden määrä on vähentynyt jopa useita prosentteja ja ne vähenevät edelleen.
Tarkempaa
seulontaa
Eila Knuuti sanoo, että synnytys on ihmiselämän ainutkertaisimpia tilanteita. Hän muistuttaa, että kirurgi katsoo esimerkiksi joka ikisen suonikohjun tai tyrän ennen sen leikkausta.
"Minkä takia niinkin tärkeä asia kuin ensimmäinen synnytys ei ole synnytysklinikan tarkistuksessa?"
"Ensisynnyttäjät pitäisi seuloa ja tutkia nykyistä tarkemmin ja siihen pitäisi satsata ja kohdistaa asiantuntemusta. Nyt näyttää siltä, että synnytykset ovat suurelta osin vasta-alkajien käsissä."
Nykyisin ei pystytä ennakoimaan kuin yksi kolmasosa sektiota tarvitsevista naisista ja kaksi kolmannesta niistä tehdään jonkinlaisena hätätilanteena päivystysaikana.
Päivystyssektioon johtanut synnytysyritys on tutkimusten mukaan suurin synnytyspelon syy. Päivystyssektio rasittaa äitiä, mutta se rasittaa myös henkilökuntaa sekä kuntien taloutta.
Ikäluokat ovat paljon pienemmät ja toimenpidemahdollisuudet suuremmat kuin sodan jälkeen. Nykyisin on käytettävissä ultraääni sikiön painon ja kasvutrendin arviointiin ja lantion arviointi voidaan tehdä joko tunnustelemalla tai röntgenkuvalla.
Sikiön koon
arviointi tärkeää
Esimerkiksi sikiön koon arviointia Eila Knuuti pitää tärkeänä. Nykyisin suurten lasten riski näyttää lisääntyneen ja sitä kautta myös synnytysongelmat. "Tulee pitkittyneitä synnytyksiä ja asentovirheitä. Kaikista vaikein asia on, kun vauvan hartiat kiilautuvat kiinni. Niitä ei saa kuin venytyksellä ulos ja siinä voi tulla hermovaurioita."
Menneiden vuosien tapaan suuri vauva ei ole leuhkimisen paikka. Mitä enemmän painoa sitä enemmän riskejä.
Suurin riski ovat käden hermovauriot. Käden vaikeista hermojuurivaurioista 4-4,5 -kiloisille vauvoille sattui 42 prosenttia, yli 4-5 kiloisille noin 23 prosenttia ja alle 3,5 kiloisille vain 9 prosenttia.
"Kyllä näihin pitää kiinnittää huomiota. Isoja lapsia uhkaa myös toimenpidesynnytysten lisääntyminen", sanoo Knuuti.