En­si­suu­del­mat­kin vai­kut­ta­vat Kii­ru­nan siir­toon – iso osa kau­pun­kia muuttaa kai­vok­sen laa­jen­tues­sa

Pääarkkitehti Krister Lindstedt ja sosiologi Viktoria Walldin ovat yrittäneet rakentaa luottamusta Kiirunassa lukuisten keskustelujen avulla.

Kuva: Mauri Ratilainen

– Ihmiset ovat kertoneet esimerkiksi puiston penkistä, jolla he ovat kokeneet ensisuudelmansa. He ovat olleet surullisia, että myös se penkki katoaa monen muun ohella. Erityisesti vanhat naiset ovat olleet tunteellisia. Olemme keskustelleet paljon kiirunalaisten kanssa, koska meidän on ollut pakko selvittää, mitä Kiiruna heille merkitsee, kertoo sosiologi Viktoria Walldin White Arkitekter AB -arkkitehtitoimistosta.

Walldin on pääarkkitehti Krister Lindstedtin ohella ollut suuren tehtävän edessä, kun he ovat olleet mukana suunnittelemassa, miten suuri osa Kiirunaa muuttaa toiseen paikkaan.

Vuonna 2004 Ruotsin valtion rautakaivosyhtiö LKAB kertoi Kiirunan kaupungille, että osan kaupungista on muutettava kaivoksen laajentuessa. Kaivosteollisuudesta riippuvainen pikkukaupunki suostui muuttamaan pari kilometriä itään, jotta sen rakennuksia ei sorru.

Siirto luonnollisesti huolestutti monia kiirunalaisia. White Arkitekter AB -arkkitehtitoimisto on ollut mukana valmistelemassa muuttoa ja suunnittelemassa uutta kaupunkia. Arkkitehtuurin lisäksi tärkeässä roolissa on ollut ihmisten tunteiden huomioiminen.

– Luottamuksen luominen on ollut suurin haaste. Nyt luotetaan, että uusi keskusta on jossain vaiheessa valmis. Asukkaille oli luotava houkutuksia, jotta muutto uudelle puolelle tuntui hyvältä. Kaupunkiin luodaan nyt kohtaamispaikkoja nuorille, viherkäytäviä ulkoilusta pitäville ja myös turismi huomioidaan. Muutto vaikuttaa suoraan noin puoleen kaupungista ja epäsuorasti kaikkiin, Lindstedt sanoo.

– Ja naiset ovat myös päähuomiossa. Kaupunkiin on saatava jäämään naisia. Kiiruna on nyt hyvä paikka sinkkunaiselle, koska suurin osa asukkaista on miehiä. Ja he eivät ole tukholmalaisia metroseksuaaleja vaan miesmiehiä, Walldin naureskelee.

Kiirunan siirtäjät Lindstedt ja Walldin olivat maanantaina puhumassa Helsingissä Arkkitehtuuri X Palvelumuotoilu -tapahtumassa, joka on Solita-yrityksen palvelumuotoilu- ja konsultointiyksikkö Palmun koolle kutsuma keskustelufoorumi.

Kiirunaa käytettiin keskustelussa yhtenä esimerkkinä siitä, miten kaupunkisuunnittelussa voidaan yrittää huomioida niin ympäristö kuin ihmisten tunteen ja ajatukset.

– Meidän oli ymmärrettävä, mitä ihmiset sanovat kaupungistaan luottamuksen synnyttämiseksi. Esimerkiksi kaunis puukirkko on monelle tärkeä, Lindstedt toteaa.

– Asukkaat oli otettava mukaan suunnitteluun. Erityisesti nuoret pitivät muuttoa lopulta hyvänä ja lapsiperheissä muuttoon ollaan valmiita, kunhan palvelut järjestyvät. Vanhat miehet ovat olleet kiukkuisimpia. He eivät luota viranomaisiin, mutta kaivokseen he luottavat. On ollut tärkeätä ymmärtää myös asukkaiden ja kaivoksen symbioosi, Walldin lisää.

Kiirunassa on jo ainakin viime vuonna siirretty kokonaisia arvorakennuksia uuteen paikkaan. Monia rakennuksia on myös purettu ja uusia tehdään tilalle.

Kaivosyhtiö LKAB on niin ikään raporteissaan todennut, että suurin haaste on ennemmin ihmisten huolien kohtaaminen kuin tekninen muuttotyö ja uuden rakentaminen.

Ehkä Suomessakin voitaisiin Kiirunan kokemuksista ottaa oppia joissakin kaavoitus- tai rakennuskiistoissa.