Tässä tulee sana, joka pian saa suomalaisen metsäväen kämmenet hikoamaan: Zonation! Parin vuoden päästä nimittäin on käytössä karttoja, joissa näkyy, minne päin Suomea kannattaisi biologisten syiden perusteella perustaa luonnonsuojelualue. Tietoa saadaan myös siitä, missä tehometsätalous ei haittaisi luontoarvoja.
"Se, että menetelmä on olemassa, ei takaa mitään. Dataa pitää olla käytössä riittävästi. Puppua sisään, puppua ulos", sanoo Helsingin yliopiston dosentti ja akatemiatutkija Atte Moilanen, mies Zonation-järjestelmän takana.
Zonation on keskeisessä roolissa, kun Madagaskarin saaren luonnonsuojelualueita lisätään. Kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston vetämä Madagaskar-projekti pääsi huhtikuussa Science-lehden kanteen, mikä tiedemaailmassa on vähän sama asia, kuin jos suomalainen rockyhtye komeilisi Rolling Stonen kannessa.
Kansainvälistä näyttöä Moilasella ja Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkimusryhmällä siis on.
Zonationin tekemä analyysi on yhdistelmä monimutkaista biologiaa, matematiikkaa sekä tietojenkäsittelyä ja lopputuloksena on "luonnonsuojeluresurssien allokaatio". Suomeksi kysymys on tehokkaasta suojelualueiden perustamisesta ja nykyisten suojelualueiden tehokkaasta hoidosta.
Menetelmän ansiosta puolitoista kertaa Suomea suurempi Madagaskar on voitu jakaa niin kutsutuksi prioriteettikartaksi, joka on apuna, kun uudet luonnonsuojelualueet pyritään rakentamaan mahdollisimman järkeviin paikkoihin.
Moilanen huomauttaa, että Zonationin tekemä analyysi antaa vain biologisesti perustellun ehdotuksen, eikä hänen ryhmänsä sotkeudu maankäyttöön millään tavoin sen enempää Madagaskarilla kuin Suomessakaan. Se jää poliitikkojen huoleksi. "Mutta kyllä me sellaisia karttoja tulemme esittämään, että missä olisi potentiaalia ja missä ei."
Metsien käyttö on Suomessa siinä määrin kuuma peruna, että Moilanen osaa odottaa Zonation-analyysin tuottaman prioriteettikartan nostavan porua.
Madagaskarilla metsäintohimot leimusivat maltillisesti, sillä valtio omistaa saaren maa-alueet. Silti paikallisilla asukkailla on omat maankäyttötarpeensa ja kaivosyhtiöt ovat tehneet saarelle timanttikaivosvaltauksia. On helppo ennustaa, että timanttikaivos menee luonnonsuojelualueen edelle maankäytössä.
Moilanen näkee metsien käytön prioriteettikartoituksessa myös valtavia globaalipoliittisia mahdollisuuksia. Tiedä vaikka tulevaisuudessa hiilidioksidia varastoivien metsien suojelusta tulisi timanttejakin kallisarvoisempi asia.
"Luulen, että biodiversiteetin ja hiilinielujen samanaikaisen suojelun tärkeyttä ja mahdollisuuksia ei ole täysin tajuttu. Muutaman vuoden sisällä Madagaskarillekin saattaa virrata ulkomaista rahaa, ja kysymys olisi, mitä metsäalueita sieltä suojeltaisiin lisää", Moilanen ennakoi.
Muitakin käyttöjä Zonation-järjestelmällä on. Sen avulla on arvioitu Uuden-Seelannin ehdotettuja kalojensuojelualueita. Yllättäen kalastusteollisuuden ehdotukset eivät sattuneet yksiin Zonationin ehdottamien tärkeimpien alueiden kanssa
Suomen metsäalueita ei tulla analysoimaan likimainkaan Madagaskarin tarkkuudella. Madagaskarilla käytössä oli poikkeuksellisen suuri data-aineisto, sillä saari on biologien keskuudessa todellinen "hot spot" tuhansine omine eläinlajeineen.
Berkeleyn yliopiston tutkijat hankkivat käsiinsä useiden tutkimusryhmien vuosikymmenten työn tulosten lisäksi museoaineistoa. "Aineiston keräämiseen on käytetty todennäköisesti satoja ellei tuhansia miestyövuosia", Moilanen kertoo.
Suomen osalta työ on niin alkuvaiheessa, ettei Moilanen anna julkaistavaksi alustavia kartoituksia, joita on jo olemassa. "Ehkä ensi vuonna tai sitä seuraavana voidaan rysäyttää", hän ennakoi.
Tekeillä on vasta yksi väitöskirja, jossa käytetään etupäässä Metsähallituksen suojelualueiltaan keräämää tietoa elinympäristöistä ja luontotyypeistä. Lisäksi mukana on inventointitietoa valtion metsistä.
Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus keräävät myös lajistodataa, mutta tietokannat eivät ole valmiita. "Toivottavasti voimme toimia tulevaisuudessa kunnallisella mittakaavalla, jolla voisi olla tarkempia tietoja lajien esiintymisestä", Moilanen sanoo.