Ensimmäiset kännykkävirukset on havaittu suomalaisten hallussa olevissa matkapuhelimissa kesäkuussa. Tapauksia on useita yksittäisiä, mutta mistään epidemiasta ei voida puhua, kertoo Viestintävirasto.
"Kaikki (matkapuhelinvirukset) vaativat käyttäjältä toimenpiteitä, että virus tarttuu puhelimeen", muistuttaa tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio Viestintävirastosta.
Kaikki Suomessa esiintyneet matkapuhelinvirukset ovat levinneet englanninkielisten tekstiviestien tapaisten viestien avulla. Huopion mukaan viesteissä kysytään useampaan kertaan, että "haluatko varmasti asentaa tämän ohjelman matkapuhelimeesi".
Virukset ovat iskeneet ainoastaan symbian-käyttöjärjestelmällä varustettuihin matkapuhelimiin. Järjestelmä on yleinen älypuhelimissa ja uusissa tehopuhelimissa. Vaikka niitä on vasta pieni osa suomalaisten omistamista kännyköistä, niiden käyttö lisääntyy koko ajan.
Huopion mukaan osa kännykkäviruksista leviää influenssan tavoin lähietäisyydellä. Virus saattaa siirtyä saastuneesta puhelimesta lähellä sijaitsevaan langatonta bluetooth-yhteyttä käyttävään puhelimeen. Jotkut virukset leviävät roskasähköpostin tavoin selaamalla matkapuhelimen puhelinluetteloa ja lähettämällä itsensä luettelossa oleviin numeroihin.
Huopion mukaan kännyköihin on jo olemassa virustorjuntaohjelmia. Moniin ongelmiin voidaan hänen mukaansa puuttua jo matkapuhelinverkossa, sillä erilaisia viruksia on vielä niin vähän.
Kännykkäviruksia on havaittu lähes 20 maassa.
Myös tietokonevirusten kasvu jatkuu. Kotikoneisiin leviää Suomessakin päivittäin haittaohjelmia, jotka ottavat koneen käyttöön roskasähköpostin levityspalvelimeksi.
"Yhä useampi käyttää kuitenkin virustorjuntaohjelmistoja ja palomuureja kotikoneessaan", Huopio sanoo.
Tietokoneviruksilla tavoitellaan nykyään usein taloudellista hyötyä. Koneista etsitään esimerkiksi luottokorttitietoja. Haittaohjelmien kehittämiseen nähdään Huopion mukaan nykyään niin paljon vaivaa, ettei niitä tehdä enää harrastuksena vaan työstä halutaan myös ansaita.
Suomessa ei ole Huopion mukaan kuitenkaan esiintynyt tapauksia, joissa luottokorttitietoja olisi otettu käyttöön tietokoneiden haittaohjelmien avulla.
Viestintäviraston tietoturvaryhmä CERT-FI löysi huhti-kesäkuussa vakavia haavoittuvuuksia myös tietoturvaohjelmistoista.