Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret joutuvat tuoreen kyselyn mukaan muita useammin kiusatuiksi. He ovat myös yksinäisempiä kuin muut nuoret. Koulussakin heillä on vaikeampaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti keskiviikkona raportin, jonka mukaan Suomeen muuttaneilla nuorilla on selvästi enemmän hyvinvointiin liittyviä ongelmia kuin valtaväestöön kuuluvilla tai Suomessa syntyneillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Raportti perustuu viime vuonna tehtyyn kouluterveyskyselyyn.
- Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista lähes 30 prosenttia sanoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti, kertoo tutkija Anni Matikka THL:lta.
Nämä nuoret kokevat myös koulun työilmapiirin heikommaksi ja avun saamisen vaikeammaksi kuin muut. Tupakointi, alkoholin käyttö ja huumeiden kokeilu on yleisempää kuin muilla nuorilla.
Kyselyyn vastasi noin 100 000 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista, joista noin kymmenen prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Ensimmäisen polven maahanmuuttajia heistä oli noin 3 000. Maahanmuuttajataustaisten tietoja tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa erikseen.
Uusi laki tähtää yhteisöllisyyteen
Matikan mukaan ongelmien taustalla voi olla muun muassa se, ettei yhteistyö kodin ja koulun välillä toimi.
- Lisäksi nuoret ovat usein joutuneet muuttamaan uuteen ympäristöön hyvin herkässä kehitysvaiheessa. Se on stressaava kokemus.
Yksinäisyys ja kiusankohteena oleminen näkyvät hänen mukaansa sekä psyykkisenä että fyysisenä oireiluna. Elokuun alussa voimaan tulleesta oppilas- ja opiskeluhuoltolaista toivotaan olevan hyötyä myös tälle ryhmälle.
Lain on tarkoitus siirtää oppilashuollon painopistettä aiempaa yhteisöllisempään ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Esimerkiksi masennuksesta tai jännityksestä kärsiville oppilaille voidaan järjestää vertaistukea. Ryhmäytymistä toivotaan tapahtuvan myös esimerkiksi muuttamalla opetusmetodeja.
- Jos koulussa viihtyy, se tukee myös oppimista, toteaa neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Hänen mukaansa kaikissa kunnissa ei ole vielä ehditty toteuttaa lain edellyttämiä muutoksia. Laaja selvitys lain toteutumisesta on tarkoitus tehdä vuonna 2018.