Tartuntatautien neuvottelukunta kokoontuu keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön kutsumana pikaiseen istuntoon selvittämään, aiheuttaako Suomen ensimmäinen todennäköinen sars-potilas uusia toimenpiteitä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Turussa keuhkokuumeen vuoksi hoidossa oleva alle 30-vuotias mies oli ollut viiden päivän matkalla Torontossa huhtikuun loppupäivinä ja hakeutui vappuaattona hoitoon korkean kuumeen vuoksi. Potilas eristettiin heti. Hänen kanssaan kontaktissa olleet vanhemmat ovat varmuuden vuoksi karanteenissa. Heillä ei ole oireita.
Potilaasta tiistaina valmistunut sars-pikatesti oli negatiivinen, mutta se ei sulje pois taudin mahdollisuutta. Miehen oireet viittaavat maailmalla leviävään uuteen kuumetautiin kuten myös hänen saapumisensa epidemia-alueelta Suomeen. Potilas voi hyvin ja on toipumassa Turun yliopistollisen sairaalan infektio-osastolla, jossa häntä hoidetaan eristyksessä.
Epidemiologian ylilääkäri Petri Ruutu Kansanterveyslaitokselta sanoo, että ensimmäinen todennäköinen sars-potilas ei tullut yllätyksenä. "Tapaus ei ainakaan toistaiseksi aiheuta mitään muutoksia voimassa oleviin yleisohjeisiin. Suomessa on ollut hyvää aikaa varautua ensimmäiseen sars-tapaukseen, ja valmius uusien potilaiden tuloon ja epidemian torjumiseen on hyvä."
"Sairaaloiden ja terveyskeskusten, jotka eivät vielä tähän mennessä ole tarkistaneet toimintatapojaan epidemian varalta, on nyt kuitenkin korkea aika tehdä se", Petri Ruutu korosti. "Terveydenhuollosta suurin osa on huomioinut kansalliset ja kansainväliset ohjeet hyvin ja reagoinut niihin, mutta aivan kaikkialla tähän ei ole paneuduttu viimeisen päälle."
Vasta-ainetesti
vie kolme viikkoa
Turussa hoidettavalle potilaalle on tehty geenimonistukseen perustuva PRC-pikatesti, jonka herkkyydestä sars-tautia aiheuttavan uuden koronaviruksen suhteen ei vielä ole varmuutta. Potilaalla voi olla tauti, vaikka tiistaina valmistunut testi olikin negatiivinen.
Vasta-aineeseen perustuvat tarkemmat laboratoriotutkimukset valmistuvat kolmessa viikossa. Potilaan taudin syy voi myös jäädä kokonaan selvittämättä.
Kanadassa Torontossa leviävä sars-viruskanta saattaa olla vaarallisempi kuin muilla epidemia-alueilla leviävä koronavirus. WHO:n asiantuntijoiden mukaan tähän viittaa muun muassa se, että tauti ei ole missään muussa länsimaassa levinnyt toistaiseksi yhtä laajalle kuin Kanadassa.
EU-maissa sarsia oli tiistaihin mennessä todettu 31 potilaalla.
"Toistaiseksi ei ole mitään todellista tietoa siitä, että eri puolilla maailmaa liikkuvat sars-virukset olisivat tarttumiseltaan ja taudinaiheuttamiskyvyltään erilaisia. Koronavirusten ryhmälle on tyypillistä, että niiden perimä muuntuu jossain määrin koko ajan, mutta muuntumisen todellista merkitystä ei vielä tunneta", Ruutu sanoi.
Virus saattaa myös tarttua epäsuorasti pinnoilta, joita tautiin sairastunut potilas on koskettanut.
"Jos tällaista tapahtuu, sen merkitys on todennäköisesti vähäinen. Tuoreiden havaintojen mukaan virus voi tarttua pisaratartuntana noin metrin luokkaa olevan lyhyen kantaman etäisyydeltä sekä eritteistä potilaan käsien välityksellä.Jos virus tarttuu epäsuorasti myös pinnoilta, ei tiedetä, mikä on se virusannos, joka riittää aiheuttamaan infektion. Virus sinne taikka tänne ei automaattisesti aiheuta tautia. Monissa taudeissa määrän on oltava suuri."
Oysin eristystilat selvitetään
Oulun yliopistollisessa sairaalassa on riittävästi eristystiloja, mutta infektio-osastolta puuttuvat ilmaeristetyt alipainetilat. Niiden rakentamista on mietitty, mutta päätöksiä ei ole tehty.
Alipaineistettua eristystilaa tarvitaan antibiooteille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoitoon ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös sarsin varalle.
Petri Ruudun mukaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan, mihin uusia tiloja olisi perusteltua rakentaa ja millä aikataululla.
"Jos sars-potilaita tulisi enemmän, joissain paikoin voisi tulla ongelmia. Pienen potilasmäärän kanssa pärjätään hyvin pitkälle tavanomaisilla huolellisilla eristystoimilla."
Keskiviikkona kokoontuvan tartuntatautien neuvottelukunnan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on virittänyt myös muita pikaisesti koolle kutsuttavia asiantuntijakokouksia.
Sairaanhoitopiirien johtajilla on neuvonpito perjantaina ja ensi viikolla pidetään useita läänintason valmiuskokouksia.