Kaksi kolmesta varusmiespalveluksen suorittavasta naisesta saa johtajakoulutuksen, kertoo Pääesikunta. Miehistä johtajakoulutuksen käy vain neljännes. Kiintiöitä ei ole, vaan valintakriteerit ovat naisille ja miehille samat.
Naisten hakeutuminen johtajakoulutukseen on luontevaa. Toisin kuin miehet, kaikki naiset ovat armeijassa vapaaehtoisesti, muistuttaa osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian Pääesikunnasta.
- Yleensä he ovat tosi motivoituneita, ja heidät on vielä valikoitu. Ei riitä pelkkä halukkuus, vaan on katsottu, että he ovat soveltuvia palvelukseen.
Kostianin mukaan moni naisista pyrkii palveluksen jälkeen sotilasuralle tai turvallisuusalalle. Tällä hetkellä Suomessa korkein sotilasarvo, jossa palvelee nainen, on maa- ja ilmavoimissa majuri ja merivoimissa vastaavan arvoinen komentajakapteeni. Kostian arvioi, että ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla.
Asepalveluksen aloitti ennätysmäärä naisia
Asepalveluksen aloitti tänä vuonna ennätysmäärä naisia. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astui yhteensä 627 naista. Pääesikunnan mukaan palveluksen aloitti tammikuussa 297 ja heinäkuussa 330 naista.
Naisten määrä asepalveluksessa on noussut vuodesta 2006 lähtien. Edellinen ennätys naisalokkaiden määrässä oli viime vuonna, jolloin palveluksen aloitti 543 naista.
Asepalvelukseen haki myös enemmän naisia kuin koskaan. Hakijoita oli yhteensä 842 naista, kun viime vuonna luku oli vajaat 800.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki. Sen mukaan Puolustusvoimat on kouluttanut kaikkiaan noin 7 000 naista reserviin, ja heistä 60 prosenttia on saanut johtajakoulutuksen.
