Hän rakastaa leipomista ja kokkaamista. Hänen intohimojaan ovat sauvakävely, callannetics ja lukeminen. Yli kaiken häntä viehättää eläminen maalla, luonnon keskellä.
Kuka hän on?
Hän on ensimmäinen nainen valtionyhtiön hallituksen johdossa. Oulussa syntynyt kauppaneuvos Soili Suonoja Nurmijärveltä.
Alkon varsinainen yhtiökokous valitsi Suonojan kesäkuun puolivälissä hallituksensa uudeksi puheenjohtajaksi.
"Tuntuu hyvältä. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden sata vuotta sitten, mutta vasta vuonna 2007 nainen voitiin valita merkittävän valtionyhtiön hallituksen vetäjäksi", hymyilee energiaa ja reippautta uhkuva Suonoja.
Pätevyys ratkaiskoon,
ei kiintiö
Alko on lievästi sanottuna hyvin haasteellinen yhtiö, Suonoja muistuttaa. Se on tavallaan koko kansan yhtiö, josta jokaisella suomalaisella on varma mielipide. Alkoon ja alkoholiin suhtaudutaan sekä tunteella että järjellä.
Suonojan valinnan ratkaisi käytännössä toinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.), joka haki tehtävään osaajaa ja ihmistä, jolla on näyttöä menestyksellisestä hallitustyöskentelystä. Valtionyhtiö Alko kuuluu hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen.
"Arvostan todella paljon ministeri Risikkoa, joka uskalsi tehdä tällaisen nimityksen eli nostaa naisen ison yhtiön hallituksen johtoon. Sanon tämän kaikkien suomalaisten naisten puolesta", vakavoituu Suonoja.
Hän tuhahtaa niin sanotuille naiskiintiöille yhtiöiden hallituksissa. Nykyään muun muassa Norjassa vähintään 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä pitää olla naisia.
"Olen joskus kannattanut naiskiintiöitä, mutta olen siinä suhteessa kääntänyt kelkkani. Sukupuolten tasa-arvon mitta ei riipu siitä, paljonko naisia on hallituksessa. Pätevyys ja osaaminen ovat tärkeimmät valintatekijät. Tasa-arvon kannalta paljon tärkeämpää on se, kuinka paljon yritysten johtoryhmissä on naisia."
Suonojan mukaan paras koulutus hallitustyöskentelyyn tulee toimitusjohtajuuden tai johtoryhmätyöskentelyn kautta.
Hän itse toimi 1989-2000 Fazer-yhtiöihin kuuluvan Amica Oy:n toimitusjohtajana.
Suonoja toivoo, että kaikissa yrityksissä ymmärrettäisiin valita osaavia naisia johtoryhmiin ja kasvamaan hallitustyöskentelyyn. Mutta ei liian nuoria. Hänen mielestään noin 40 ikävuoden jälkeen ihminen alkaa kypsä hallitukseen; vain perheyhtiöissä asia on toisin.
Toimitusjohtajalle taattava työrauha
Suonoja korostaa yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisen työnjaon tarkkarajaisuutta ja kummankin henkilön keskinäistä luottamusta. Lisäksi kemioiden pitää sopia yhteen.
Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta, päivittäisestä työstä. Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtajan esimies.
"Hallituksen täytyy pitää itsensä tarkasti erossa päivittäisestä työstä, sillä sen johtaminen kuuluu toimitusjohtajalle. Hallitus antaa parastaan silloin, kun se kysyy, sparraa ja keskustelee yrityksen toimivan johdon kanssa niin, että kumpikin osapuoli arvostaa toistensa työtä. Yritysjohto ei saa kokea itseään ylikävellyksi tai loukatuksi, vaan kummallakin puolella pitää olla tunne, että yhtiön strate-
giaa viedään yhdessä ja aidosti eteenpäin", linjaa Suonoja.
Hyvä hallituksen puheenjohtaja on Suonojan mukaan toimitusjohtajan turvallinen tuki ja sparrauskumppani kaikissa tilanteissa. Silloin yritys välttää ylimmän johdon ristiriidat ja erimielisyydet, jotka voivat johtaa ääritapauksessa toimitusjohtajan erottamiseen.
Hän asettaa kovat vaatimukset hallitustyöskentelylle. Puheenjohtajan pitää olla päämäärähakuinen ja hänen pitää osata keskusteluttaa omaa hallitustaan. "Kun hallituksen puheenjohtaja saa toimitusjohtajan ja hallituksen keskustelemaan, syntyy vuorovaikutus, hyvä hallitustyöskentely, johon jokainen tuo oman yksilöllisen panoksensa."
Suomalaisten juomatavat evät suoranaisesti kuulu Alkon hallituksen puheenjohtajalle. Suonoja on kuitenkin huolissaan juomakulttuurin ylilyönneistä, liiallisesta juomisesta.
"Vähän näyttää siltä, että osa meistä käyttää yhtiömme tuotteita väärin, esimerkkeinä lukuisat rattijuoppoustapaukset ja väkivaltateot."
Hän painottaa, että Alko on hyvin vastuullinen myynnissään. Kuten siinä, että alaikäisille tai päihtyneille ei myydä.
Suonoja kannattaa alkoholiveron nostoa, joka poliitikkojen mukaan ilmeisesti tehdään vuodenvaihteessa. Varsinaisesti asia kuuluu maan hallitukselle ja esityksen tekee sosiaali- ja terveysministeriö.
"Jos ja kun veroa nostetaan, se on on tarkan harkinnan paikka, jotta halvan viinan nouto Virosta ei tule uudestaan liian houkuttelevaksi."
Viinit Suonoja haluaa ehdottomasti pitää Alkossa eikä sallia niiden myyntiä ruokakaupoissa. Hän vakuuttaa, että oli asiasta samaa mieltä ennen kuin tuli mukaan Alkon hallitukseen.
"Ehdottomasti olen sitä mieltä, että Alko on ainoa oikea paikka viinien vähittäismyynnille. Viinit kuuluvat erikoiskaupan, Alkon, hyllyille, koska siellä on korkea ammattitaito ja hyvä asiakaspalvelu. Kun Alkossa kertoo vain ruokalistan ja juomien hintahaarukan, niin heti löytyvät sopivat juomat."
Suonoja muistuttaa, että Alko panostaa nykyään hyvin paljon myyjiensä tuotekoulutukseen ja asiakaspalveluun.
Vahvat oluet saavat samanlaisen kohtelun. "Alkossa on nykyään hyvät olutvalikoimat. Kun keskiolut vapautettiin, päätettiin, että vahvat oluet saavat olla Alkossa. Kaikilla on muistissa, mitä tapahtui, kun päivittäistavarakauppa alkoi kilpailla keskioluen hinnoilla kesällä 2006."
Korkean tason pätkätyöläinen
Suonoja luonnehtii itseään, pilke silmäkulmassa, pätkätyöläiseksi. Viimeinen kuukausipalkka tuli vuonna 2000 Amicasta.
"Sen jälkeen on ollut näitä pätkätöitä, hallituspaikkoja aina vuodeksi kerrallaan; hallituksen jäsenten paikoistahan päätetään aina joka vuosi yhtiökokouksissa."
Suonojalla on nykyään hallituspaikka seitsemässä yhtiössä: Itella (Suomen Posti), Lännen Tehtaat, Lassila & Tikanoja, Eilakaisla, Nurmijärven linja ja Hoiva Oy (Diakonissalaitoksen hoivayhtiö) ja Alko. Hän sanoo, että pystyisi hoitamaan vielä pari yhtiötä lisää.
"Yksi ihminen ei kuitenkaan pysty hoitamaan 30-40 hallituspaikkaa kuten pankkien pääjohtajat tekivät 1970- ja 1980-luvuilla, ja vielä oman päätyönsä lisäksi."
Suonojan mukaan yritysjohtaja voi hoitaa yhdestä kahteen hallituspaikkaa oman työnsä ohella. Silloin toimitusjohtaja saa työhönsä sopivasti uutta näköalaa ulkopuolisten yritysten hallituksista.
Hän on aktiivinen myös alan järjestötyössä eli Hallitusammattilaiset ry:ssä, joka toimii erityisesti hyvän hallintotavan puolestapuhujana.
Hallituspaikat kiertoon hallitusti
Valtiolla 68 vuotta on ehdoton takaraja hallitusjäsenyydelle. Suon-ojalla on siihen aikaa vielä viisi vuotta.
"Hallitustyöskentely ei voi olla ikuisuustyö, mutta kerralla ei kuitenkaan pidä vaihtaa koko hallitusta. Normaali kierto hallituksessa pitää hoitaa hillitysti ja hallitusti. Osakkeenomistajien velvollisuus on toimia niin, että veri vaihtuu hallituksissa", painottaa Suonoja.
Hän sanoo toimivansa kaikissa yhtiöissä, joissa on mukana, niin, että naisia valitaan johtoryhmiin. Tärkein kriteeri on kuitenkin osaaminen ennen sukupuolta.
Suonoja on koulutukseltaan kotitalousopettaja, ja lisäksi hänellä on MBA-tutkinto Jyväskylän yliopistosta. Hän on siitä harvinainen hallitusammattilainen, että mitkään maatalon työt eivät ole hänelle vieraita, alkaen lehmän lypsystä tai sian salvaamisesta.
Puoliso Tarmo Suonoja viljelee edelleen perheen tilaa Nurmijärvellä. Karjasta on luovuttu jo 1980-luvulla, ja nykyään tilalla kasvatetaan viljaa.
Niin, sitten se harvinainen harrastus, callannetics? No, sehän on baletista kehitetty naisten voimistelu kunnon ylläpitämiseksi.
Ahaa. Sen ansiosta Soili Suonoja siis näyttää ainakin kymmenen vuotta ikäistään nuoremmalta.