Oulun ihmeeksi kutsutusta Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuusilmiöstä on kirjoitettu ensimmäinen kirja. Oululaisen toimittajan Mika Kuljun teos Oulun ihmeen tekijät (Ajatus 2002) julkaistiin maanantaina.
Kuljun teos valottaa Oulu-ilmiön tarinan 1960-luvulta tähän päivään saakka. Muutamassa vuosikymmenessä Ouluun kasvoi kansainvälisesti huomattava teknologiakeskittymä lähes tyhjästä. Linnanmaan suoalueelle nousivat yliopisto, VTT:n elektroniikan laboratorio ja teknologiakylä Technopolis.
”Oulun yliopisto ja sen sähkötekniikan osasto loivat 1960 ja -70-luvuilla perustan elektroniikka- ja tietoliikennealan nousulle”, Kulju arvioi kirjassaan.
Hyvien edellytysten ansiosta Oulusta kiinnostui Nokia, joka työllistää tänä päivänä kaksi kolmasosaa alan teollisuuden työntekijöistä.
”Kehityksestä kertoo omaa kieltään, että vuonna 1970 koko Pohjois-Suomessa työskenteli sähköteknillisessä teollisuudessa noin 400 ihmistä ja ja 30 vuotta myöhemmin heitä oli elektroniikkateollisuuden parissa yli 10 000”, Kulju kertoo.
”Vielä 1980-luvulla elektroniikka-alan yrityksiä voitiin polkaista käyntiin varsin pienellä pääomalla, vahvalla yrittäjähengellä ja muutaman ihmisen huippuosaamisella”, hän sanoo.
Oulun ihme on perustunut pitkälti tietoliikennealaan. Kuljun mielestä menestyksen jatko riippuu osaksi siitä, jatkavatko matkapuhelinten kolmas ja neljäs sukupolvi 1990-luvulla löytynyttä kultasuonta.
Kulju nostaa myös Oulun kaupungin panoksen korkeaan rooliin, kun puhutaan ihmeen rakennustekijöistä. Oulu perusti vuonna 1982 teknologiakylän, josta kasvoi parissa vuosikymmenessä pörssiyhtiö Technopolis.
”Oulu-ilmiön erikoispiirre on siinä, että kaupunki otti ohjat käsiinsä ja reivasi elinkeinopolitiikkaansa uusiksi. Elektroniikkateollisuus sai tyyssijan teknologiakylästä. Samalla Oulu alkoi 1980-luvun puolivälissä rakentaa imagoaan teknologian varaan ja muutamassa vuodessa todellisuus alkoi vastata mielikuvaa”, Kulju kertoo.
Hän on käyttänyt kirjassaan laajasti haastattelumateriaalia. Oman näkemyksensä Oulu-ilmiön kehityksestä kertovat muun muassa Veikko Lesonen, Jorma Terentjeff, Seppo Säynäjäkangas,