Ensiksi va­li­tus­lu­pa, sitten vasta päätös – Korkein hal­lin­to-oi­keus haluaa muu­tos­ta tapaan, jolla juttuja puidaan

Hallitus on jo antanut esityksen lakimuutoksesta, joka muuttaisi tapaa, jolla jutut etenevät Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi uskoo, että valituslupakäytännön muutos parantaisi KHO:n ennakkopäätösten tasoa.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi uskoo, että valituslupakäytännön muutos parantaisi KHO:n ennakkopäätösten tasoa.
Kuva: Joel Maisalmi

Hallitus on jo antanut esityksen lakimuutoksesta, joka muuttaisi tapaa, jolla jutut etenevät Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valtaosa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) saapuvista asioista halutaan valitusluvan taakse.

Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta julkilausuman jo syyskuussa pidetyn 100-vuotisjuhlaistuntonsa yhteydessä, ja KHO:n uusi presidentti Kari Kuusiniemi toisti vaatimuksen keskiviikkona pidetyssä mediatilaisuudessa Helsingissä.

Nykyisin monista asioista voi valittaa KHO:een suoraan ilman, että valituslupaa tarvitsee erikseen pyytää.

Kuusiniemen mukaan uudistuksen ensisijainen tarkoitus on säästää KHO:n resursseja, koska valitusluvasta voidaan päättää kolmen tuomarin kokoonpanolla. Tavanomaisesti asiat ratkaistaan viiden tuomarin voimin.

Muutos nykykäytäntöön on yksinkertaistetusti, että kevyempi tuomarikokoonpano ensiksi arvioisi sitä, onko valitusluvalle ylipäänsä perustetta.

– Meillä on tänä päivänä vieläkin iso joukko sellaisia asioita, joista saa valittaa tänne suoraan ilman valituslupaa, sanoo Kuusiniemi Lännen Medialle.

– Esimerkiksi lastensuojeluasiat ovat kaikki sellaisia, hän jatkaa.

Valituslupakäytäntö on käytössä esimerkiksi rikos- ja riita-asioita käsittelevässä Korkeimmassa oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus käyttää Suomessa ylintä lainkäyttövaltaa hallinnollisissa asioissa.

Muutosta käsitellään jo

Korkeimman hallinto-oikeuden esittämää muutosta valmistellaan jo, ja valmistelu on ehtinyt jo eduskuntaan asti.

Hallintoasioiden oikeudenkäyntilakia koskevassa esityksessä todetaan, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta voisi hakea muutosta lähtökohtaisesti valitusluvan kautta.

Kuusiniemi pitää muutosta tervetulleena, jos eduskunta hyväksyy sen. Eduskunnassa käsittelyssä olevaa esitystä ei ole tehty KHO:n aloitteesta.

Kuusiniemen mielestä valituslupakäytännön muutos ei heikentäisi kansalaisten oikeusturvaa, vaikka muutos tarkoittaisi tuomarikokoonpanon keventämistä.

– Vakaa uskomme on, että kokonaisuudessa tämä parantaa oikeusturvaa ja päätöstemme ohjaavaa vaikutusta.

Hän perustelee tätä sillä, että KHO voisi jatkossa keskittyä entistä paremmin niihin juttuihin, joissa KHO:n "viimeinen sana on kaikkein tärkein."

– Se, että asia käsitellään kolmen tuomarin ja valmistelijan kokoonpanolla, ei tarkoita, että asia käsitellään pintapuolisesti, hän sanoo.

Juttumäärät ovat Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kasvaneet viimeisinä vuosina. Viime vuonna KHO ratkaisi yli 6 600 asiaa, kun vielä vuonna 2015 ratkaistavia asioita oli yli 4 010.

Juttua täydennetty 3.10. klo 16.37. Lisätty tieto, ettei eduskunnassa käsittelyssä olevaa esitystä ole tehty KHO:n aloitteesta.

Perusteet valitusluvalle

Nykyisen hallintokäyttölain mukaan Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) on myönnettävä valituslupa, jos juttu täyttää jonkin kolmesta perusteesta.

  • 1. Jutulla on mahdollinen ennakkopäätöksen vaikutus myöhemmälle lain soveltamiselle.
  • 2. Aiemmassa käsittelyssä on tapahtunut ilmeinen virhe.
  • 3. Valituslupaa puoltaa muu painava syy.

KHO käsittelee Suomessa muun muassa turvapaikka-asioita, verotuspäätöksiä ja kunnallisia kaavoitusasioita.

Ilmoita asiavirheestä