Taloustutkijat eivät täysin lämpene Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huolelle siitä, että Suomesta loppuvat lähivuosina ammattitaitoiset työntekijät.
EK:n mukaan lähimmän parinkymmenen vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta poistuu noin 190 000 ihmistä enemmän kuin on tulijoita.
Viimeksi maanantaina Kauppalehdessä EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs esitti, että Suomen pitää tuoda nopeasti lisätyövoimaa Ukrainasta, Intiasta ja Venäjältä. Suomen pitäisi perustaa maihin työvoiman hankintatoimistoja. "Ohjelma pitää käynnistää jo tänä vuonna", vaatii Fagernäs.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n vt. johtaja Reija Lilja ei näe tilannetta yhtä synkkänä kuin Fagernäs.
"Meillä on nytkin lähes yhdeksän prosenttia työvoimasta työttömänä. Suomella on työvoiman kohtaanto-ongelma eli työttömät työnhakijat ja uudet työpaikat ovat väärissä paikoissa. Vaikka ne kohtaisivatkin, uusissa työpaikoissa vaaditaan jotain erityisosaamista, jota työnhakijoilla ei ole. Sitä varten meillä on hyvä koulutusjärjestelmä", sanoo Lilja.
Hän myöntää, että laadullista työvoimapulaa Suomessa varmasti on. "Silti tuntuu hassulta hakea niinkin kaukaa kuin Intiasta resursseja, kun Suomessakin on työttömiä."
Lilja kiittelee, että työvoimaviranomaiset ovat jalkautuneet yrityksiin ja työvoiman saatavuuteen pureudutaan ruohonjuuritasolla. "Jos työttömältä työnhakijalta puuttuu yksi alue osaamisestaan, työvoimaviranomaisten pitää räätälöidä hänelle koulutus, jotta hän voi kilpailla uudesta työpaikasta."
Etla kaipaa
maahan osaajia
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman kaipaa Suomeen työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa. Korkman myöntää, että työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelma, mutta koulutus ei riitä sitä hänen mielestään poistamaan.
"Meille voi tulla uusia työntekijöitä vaikka Intiasta. Sehän on parempi asia kuin se, että työ menisi Intiaan. Suomi elää globaalitaloudessa ja siihen kuuluu vuorovaikutus eri maiden välillä ja nyt sitä on meillä liian vähän."
Korkmanin mukaan Suomessa tarvitaan huippuosaajien lisäksi myös yhä enemmän ulkomaisia ammattityöntekijöitä kuten metallimiehiä, talonrakentajia ja sosiaalialan työntekijöitä.
Hän huomauttaa, että Suomessa ei ole huomattu kuinka naapurimme Ruotsi hyötyy ulkomaisista huippuosaajista ja ammattiväestä. "Ruotsiin on hakeutunut paljon osaajia, jotka hyödyntävät maan korkeaa teknologiaa. Ruotsi on hyötynyt paljon maahanmuuttajista, suomalaisten virrasta 1950-luvulta alkaen."
yksityiselle sektorille
Pellervon taloudellisen tutkimuslait oksen toimitusjohtaja Pasi Holm on samoilla linjoilla kuin PT:n Lilja.
"Työministeriö on yrittänyt pitää yllä työttömien työkykyä, mikä on hyvä asia, mutta toimia on suunnattu ehkä liikaa julkiselle sektorille. Siellä väki ei kuitenkaan lisäänny. Nyt pitäisi siirtää painopiste yksityiselle sektorille, sillä sinne ne uudet työpaikat tulevat."
Holm toivoo, että kohtaanto-ongelman lievittämiseksi työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta pitäisi edistää. "Työmatkat voivat pidentyä, mutta silloin matkakuluvähennyksiä pitää korottaa. Työn perässä muuttaminen voi olla monille raskasta ja usein mahdotontakin."