Korkeakoulujen pakolliset ensikertalaiskiintiöt ovat laittaneet hakijat miettimään hakukohteitaan aiempaa tarkemmin.
- Kun kuuntelee keskustelua, niin vaikuttaa siltä, että paikan vastaanottamista harkitaan tarkemmin kuin aikaisemmin, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen.
Myös Opetushallituksessa ja Helsingin yliopistossa on havaittu sama ilmiö.
Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) vararehtori Marja Sutela on myös havainnut hakupaikkapohdinnanlisääntyneen. Hänen mukaansa kiintiöt ovat myös lisänneet opiskelupaikoilla "pelaamista".
- Ihan näilläkin, jotka ovat ensikertalaisia ja pyrkineet ensisijaiseen hakukohteeseensa, on tapahtunut sitä, etteivät ota paikkaa vastaan.
Korkeakoulujen on täytynyt viime vuodesta alkaen varata osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaisiksi lasketaan hakijat, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa Suomen korkeakouluista, ja hakijat, jotka eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
VIP-korttia vilautetaan silti harvoin
Korkeakoulut määrittävät ensikertalaiskiintiöidensä koot itse, ja ne vaihtelevat alakohtaisesti. Esimerkiksi TAMK:n aloilla kiintiöt olivat tänä vuonna 70 prosentin luokkaa.
Opetushallituksen erityisasiantuntijan Merja Väistön mukaan kiintiöiden määritteleminen ei ole helppoa, sillä kouluilla ei ole niistä vielä kovinkaan paljon kokemusta.
- Voi hyvin olla, että kun viime vuonna se oli ensimmäistä kertaa käytössä, on lähdetty hyvin matalilla kiintiöillä varovasti liikkeelle.
Väistön mukaan kuluneen kahden vuoden aikana suurin osa noin 50 000 koulutuspaikan hakijoista on ollut ensikertalaisia.
- Kaiken kaikkiaan ensikertalaisia hakijoista on ollut noin 80 prosenttia.
Hänen mukaansa juuri suuren ensikertalaismäärän takia kiintiöillä ei ole ollut vielä juurikaan merkitystä.
- Ensikertalaiset menestyvät joka tapauksessa niin hyvin, että heitä tulee sen kiintiön verran valituksi ilman VIP-kortin käyttöä, eli että tulisi sen ensikertalaisstatuksensa vuoksi hyväksytyksi.
Viime vuonna kiintiöt estivät noin 250 ei-ensikertalaisen hakijan kouluunpääsyn, kertoo Väistö. Heidän pääsykoepisteensä olisivat siis riittäneet opiskelupaikkaan, mutta kiintiön vuoksi paikat jaettiin ensikertalaisille.
- Kun ajatellaan, että meillä on vuosittain noin 150 000-160 000 hakijaa ja paikkoja on jaossa useampi kymmenen tuhatta, niin siitä se on tietysti aika pieni määrä, pohtii Vuorinen.
Kiintiöiden muista mahdollisista vaikutuksista on vaikea sanoa mitään varmaa vielä tässä vaiheessa.
- Vaikutusten arvioimiseen tarvitaan syvällisempää arviointia, seurantaa ja muutaman vuoden jaksoa ennen kuin pystytään sanomaan, mikä oletettavasti johtuu juuri tästä ensikertalaiskiintiön olemassaolosta, kertoo Vuorinen.
Ensikertalaisasemaa pantataan
Lakiuudistuksen päällimmäinen tavoite on turvata osa yhteishaun aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
Muita opetusministeriön asettamia tavoitteita ovat muun muassa paikkojen kohdentuminen aloista oikeasti kiinnostuneille henkilöille ja opintojen vauhdittaminen, jotta työelämään päästäisiin entistä nopeammin.
Helsingin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo ei kuitenkaan yllättyisi, jos kiintiöt lisäisivät välivuosien viettämistä. Opinto-ohjaajilta saamiensa tietojen ja omien havaintojensa perusteella Saarenheimo väittää näin jo käyneen erityisesti ruotsinkielisten hakijoiden kanssa.
- Mennään aloittamaan opinnot Ruotsissa, ja tavoitteena on se, että kun on paremmin ehditty perehtymään ja valmistautumaan, sitten vasta käytetään se ensikertalaisuusvuosi Suomessa.
Vuorinen suhtautuu näihin "vadelmavenepakolaisiin" hieman skeptisemmin.
- Ehkä olen liian tutkimukseen orientoitunut ihminen, mutta haluaisin taustalle vähän vahvempia näyttöjä ja statistiikkaa. Mutta totta on se, että jos katsoo tilastoja, niin erityisesti Ruotsiin lähteneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Siihen on varmasti monia syitä.