Ensihoitaja (amk) Marko Syvälammi on tyytyväinen uravalintaansa. Hän teki tuurauksia ambulanssissa jo ennen viime keväistä valmistumistaan, ja siirtyi sieltä hiljattain laajentamaan kokemustaan Oysin yhteispäivystyksen puolelle.
"Työ on hektistä ja vastuullista, joten ensihoitoon hakeutuu töihin samanhenkisiä, vauhdikkaita tyyppejä. Ensihoidon asiantuntijoita on toistaiseksi vähän, ja tässä on hyvät mahdollisuudet edetä uralla", Syvälammi pohtii.
Ensihoidon koulutusohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun parhaiten työllistävä koulutusohjelma, sillä vuonna 2006 valmistuneista jokainen siirtyi suoraan opinnoista työelämään, ja töitä saa tehdä jo opiskeluaikana.
Koko hoitotyön koulutusohjelmassa neljä viidestä vastavalmistuneesta työllistyi pian, joten huono valinta sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajankaan koulutus ei ole.
Humanistit usein
vailla työtä
Keskivertoa huonommin Oamk:sta työllistyivät tietojenkäsittelyn tradenomit sekä tietotekniikan insinöörit.
Sosiaali- ja terveysala työllistää hyvin myös toisen asteen koulutuksen hankkineita. Oulun lääninhallituksen seurannan mukaan alueen ammattikouluista sosiaali- tai terveysalalta valmistuneista 76 prosenttia työllistyi nopeasti omalle alalleen.
Yhdeksän eri yliopiston maistereilta kerätty aineisto kertoo, että akateemisista aloista parhaiten työllistävät tekninen ala, lääketiede, hammaslääketiede, taloustiede ja farmasia.
Myös kasvatustieteilijät työllistyvät kohtuullisen hyvin, joskin työttömyysluvuissa on huimia piikkejä kesäkuukausina, kun opetusalan määräaikaisista työpaikoista joudutaan usein jäämään palkattomalle kesälomalle kortistoon.
Eniten akateemista työttömyyttä kokevat ensimmäisten valmistumisen jälkeisten vuosien aikana luonnontieteilijät ja humanistit, teologit ja taideaineiden opiskelijat sekä maa- ja metsätaloustieteen opiskelijat. Varmimmin työtä näyttäisi yliopistokoulutuksella löytyvän niiltä aloilta, jotka antavat selkeästi pätevyyden johonkin määrättyyn ammattiin.
Humanistisista aloista kielitieteet työllistivät huonoiten ja luonnontieteiden puolella biologia ja biokemia. Joissakin vertailuissa myös kulttuuriantropologia ja arkeologia näyttäisivät valmistavan työttömyyteen. Myös yhteiskuntatieteet on melko huono työllistäjä.
Ammattitutkintojen vähyys huolestuttaa
Ammatillisen koulutuksen puolella metalliteollisuudessa on toistaiseksi rekrytointivaikeuksia levyseppähitsaajien, asentajien ja konepajateollisuuden ammattilaisten osalta, vaikka tulevaisuudessa alan ennustetaan hiipuvan hieman. Myös paperityöläisiä, kirvesmiehiä, talonrakentajia ja yhdistelmäajoneuvojen kuljettajia kaivataan kipeästi.
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolestunut ammatillisten tutkintojen vähyydestä. Korkeakoulututkintoja suorittaa jo EK:n tavoitteisiin nähden riittävä määrä eli 40 prosenttia ikäluokasta, mutta ammatillisen koulutuksen käy vain kolmasosa ikäluokasta.
EK:n koulutusjohtaja Markku Koposen mukaan ammatillista perustutkintoa vaaditaan yli puolessa yksityisen liike-elämän rekrytoinneista. Ongelma on keskeyttäjien suuri määrä. Vaihtoehtoa kolmen vuoden perustutkinnolle ei toistaiseksi ole olemassa.
"Ammatillista koulutusta pitäisi moduloida niin, että jo alkuvaiheessa olisi työelämäläheisiä osioita, joista saisi valmiuksia työelämään. Opinnot ja työ voisivat vuorotella niin, että tutkinto tulisi lopulta suoritettua", Koponen ehdottaa.
Tällä hetkellä Koponen arvioi korkeakouluissa ylitarjontaa olevan eniten taide- ja kulttuurialoilla sekä osin tradenomikoulutuksessa.
Osa tradenomeista eli liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tekee töitä, joihin riittäisi ammattiopistotason tutkinto eli merkonomin tai merkantin paperit.