Soitinkin voi tarvita ensiapua, ja siksi Kuhmon Kamarimusiikissa palvelee soitinkorjaajien paja Kontion koululla. Tavallisin kunnostustyö on jousen jouhittaminen eli uusien hevonhäntäjouhien laittaminen kuluneiden ja likaisten tilalle.
Viulunrakentaja Jarkko Niemi ja jousentekijä Armin Seebass päivystävät mielellään Kamarimusiikissa, sillä festivaalissa saa paljon kontakteja, tapaa ihmisiä ja näkee hienoja soittimia. Taloudellisesti Kamarimusiikissa päivystäminen ei ole kannata, mutta uudet kontaktit ovat tärkeitä.
"Yleensä soitinrakentajalla on niin paljon töitä, ettei ehdi konserteissa käymään. Täällä kuuntelemme kaksi-kolme konserttia päivässä ja näemme asiakkaamme tositoimissa", Niemi kertoi.
Viulukurssilainen Kukkamari Gröndahl, 11, kiikutti kolmeneljäsosaviulunsa Niemen ja Seebassin pajalle ja kysyi apua. Jousi oli löystynyt huonoksi eikä viulukaan ollut aivan moitteeton.
Soitinrakentajilta löytyi keinoja, ja ainakin uudet jouhet nuori viulisti tilasi. Seebass lupasi vaihtaa ne heti, kun Kukkamari pääsee viulutunneilta.
Hevosen pyllyltä taiteeksi
Jouhitus vaatii parin tunnin työn. Armin Seebass valikoi hevosen häntäjouhinipusta parhaat. Jouhikimput on puhdistettu ja lajiteltu, mutta vain noin puolet jouhista kelpaa soittimen jouseen. Seebass raakkaa liian paksut, haperot, hyönteisten vaurioittamat ja epätasaiset pois. Niistä tulisi vain soraääniä.
Jousisoittajien jousten jouhet ovat tulleet kaukaa, mongolialaisten hevosten takapuolten päältä. Jousen puu on Brasiliasta. Parasta jousipuuta, punaruskeaa pernanbucoa, kasvaa vain pienellä rannikkokaistaleella. Puu on harvinaista ja kallista, mutta jo satoja vuosia sitten todettu parhaaksi tarkoitukseen. Nyttemmin puuta on istutettukin.
Jousenrakentajan on osattava puun ja metallin käsittely sekä kultasepän työt. Hienoimmissa jousissa on kultaisia osia, tavallisemmissa hopeisia ja helmiäisestäkin käytetään. Seebass korjaa parhaillaan ranskalaista jousta, jossa on kultaosia, ja hän tekee tarvittavat korjaukset kullasta.
Jarkko Niemi on viime vuodet korjannut ja entistänyt jousisoittimia. Kuhmon pajassa hän rakentaa uutta viulua välillä, kun korjattavaa ei ole. Kuhmossa hän pystyy korjaamaan pieniä vaurioita, kuten liimaamaan auenneita saumoja, korjaamaan pieniä kannen halkeamia, uusimaan tallan tai viritystappeja, hiomaan otelautaa.
Talvisää koettelee soittimia, mutta voi vahin koja sattua kesälläkin.Varsinkin ulkomailta erilaisesta ilmastosta tuleva soitin voi paukahtaa. Onneksi tänä kesänä Kuhmossa on kostea ilma. Kuljetuksissa aiheutuu joskus vahinkoja.
Hevimusiikki
syö jousta
Jouhia soittajat uusivat tiheäänkin, joku jopa jokaisen konsertin jälkeen, soittotyylistä ja esitettävästä teoksesta riippuen. Kovin jouhien kuluttaja on Seebassin mukaan Apocalyptica.
Uuden jousen valmistaminen vie Seebassilta viikon, puolitoista. Jokainen on yksilö ja erilainen. Uusi jousi maksaa nyt 2 200 euroa. Huippuhienosta antiikkijousesta joutuu pulittamaan 150 000 euroa.
Armin Seebass on hankkinut jousenrakentajan taitonsa Englannissa, Ranskassa ja Belgiassa. Hän on nykyään ainoa kokopäiväinen ammattilainen Suomessa.
Perinteisen käsityön kannattaja Seebass ei tuomitse hiilikuitujousia. Niiden soinnissa on tosin steriiliyttä. Moni soittaja käyttää niitä kakkos- tai kolmosjousena opetuksessa sekä ulkoilmakonserteissa.
KATSO VIULUNKORJAAJAVIDEO!