Ensi vuonna odo­tet­ta­vis­sa myy­rä­huip­pu suu­rim­paan osaan poh­jois­ta Suomea

Valtaosassa Metsä-Lappia ja Koillismaata myyrämäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime kesän aikana.

Myyräkannat vaihtelevat eri osassa maata.
Myyräkannat vaihtelevat eri osassa maata.
Kuva: Mansisto Anna

Valtaosassa Metsä-Lappia ja Koillismaata myyrämäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime kesän aikana. Jos kannat säilyvät elinvoimaisina kevääseen, odotettavissa on myyrähuippu syksyllä 2020 suurimpaan osaan pohjoista Suomea.

Käsivarren Lapissa ja Utsjoella myyrät ovat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa, mikä johtanee Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan romahdukseen ensi talvena. Keväällä myyriä voi näillä alueilla vielä tavata, mutta huippuvaiheen jälkeen myyrämäärät tyypillisesti vähenevät hiljalleen koko seuraavan kesän ja talven. 

Myös Kainuussa tavataan nyt runsaasti myyriä. Etenkin metsämyyräkannat ovat näillä alueella vahvat, mutta myös peltomyyriä ja sen lähisukuisia lajeja esiintyy paikoin runsaasti.

Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan myyräkannat romahtivat jo viime talvena, ja alamäki jatkui kesän ajan. Tällä hetkellä läntisessä Suomessa on hyvin vähän myyriä. Kannat pysyvät alhaisina ensi kevääseen asti, minkä jälkeen ne alkavat hiljalleen kasvaa.

Itäisessä Suomessa on merkittävä myyrätuhojen ensi talvena. Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, runkosuojilla sekä lumen polkemisella taimien ympärillä. 

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Riski on suuri marraskuusta tammikuulle, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin.

Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, joihin metsämyyrillä on pääsy.

Ilmoita asiavirheestä