Vuoden 2005 alusta voimaantulevan työeläkeuudistuksen mukaan nykyisestä työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskutavasta luovutaan. Eläkettä alkaa karttua pelkästään ansioiden perusteella. Siten myös erilaiset ansioon sidotut sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta.
Ansioon sidottuja sosiaalietuuksia ovat muun muassa työttömyys-, vanhempain-, koulutus- ja sairausvakuutuspäivärahat sekä kuntoutusraha. Lisäksi niihin kuuluvat liikenne- ja tapaturmavakuutusten ansionmenetys- sekä vuorottelukorvaukset.
Kelan maksamista vähimmäisetuuksista, esimerkiksi työttömyysturvalain mukaisesta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta, eläkettä ei sen sijaan kerry.
Tasa-arvo lisääntyy
Tällä hetkellä ansiosidonnaisista työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksista karttuu eläkettä työeläkelisän muodossa. Usein palkattomia aikoja on myös työsuhteen kestäessä, kuten lapsen syntymään liittyvät vapaat, sairaslomat, lomautukset ja vuorotteluvapaa.
Edellä mainitut palkattomat vapaat eivät nykyisinkään pienennä eläkettä, jos ne kestävät alle vuoden ja jäävät työsuhteen sisään. Edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde kuuluu työntekijäin eläkelain TEL:n piiriin. Jos taas työtä tehdään lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain LEL:n tai taitelijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin TaEL:n piirissä, eläkettä ei kerry.
Voimassa oleva laskutapa suosii siis pitkässä, vakinaisessa työsuhteessa olevia. Sen sijaan pätkätöissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olleet eivät ole voineet saada eläkettä alle vuoden kestävistä palkattomista vapaista. Näin ollen työeläkeuudistus lisää työurien välistä tasa-arvoa, kun työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennasta luovutaan.
Eläkettä etuuksien perusteena olevista ansioista
Eläke lasketaan sosiaalietuuksien perusteena olevista ansioista. Eläkettä ei kuitenkaan kerry aivan samanarvoisesti kuin työnasioista.
Työttömyyspäivärahan ja vuorottelukorvauksen perusteena olevista työansioista lasketaan mukaan 75 prosenttia ja muiden etuuksien perusteena olevista ansioista 65 prosenttia.
Vanhempainetuuksien erityisasema haluttiin säilyttää eläkeuudistuksessakin. Siksi niiden perusteena olevia ansioita puolestaan korotetaan 17 prosentilla, kun päivärahaa on maksettu lapsen vanhemmalle. Korotus varmistaa, että eläkettä kertyy ikään kuin vuoden ajalta, vaikka vanhempainpäivärahakausi on yleensä vajaa 11 kuukautta.
Sosiaalietuuksien perusteena olevista ansioista karttuu aina eläkettä 1,5 prosenttia vuotta kohti.
Myös opiskelusta eläkettä
Eläkeuudistus parantaa kotonaan hoitavien vanhempien sekä opiskelijoiden eläketurvaa. Kokonaan uutta on, että valtio kustantaa eläkkeiden rahoittamiseen opiskelu- ja siltä ajalta, jolta vanhempi saa kotihoidon tukea. Kotihoidon tuesta karttuu eläkettä lapsen kolmen vuoden ikään asti vain, jos vanhempi itse hoitaa lastaan. Jotta opiskelusta karttuisi eläkettä, sen pitää johtaa tutkintoon. Eläkettä kertyy normaalilta tutkinnon suorittamisajalta, 3 - 5 vuodelta.
Kummassakin tapauksessa eläke lasketaan laskennallisesta kuukausitulosta, joka on noin 520 euroa vuoden 2004 tasossa.
