Sikiökauden ja varhaislapsuuden olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Tulevaisuudessa sairauksien riskitekijöihin on mahdollista puuttua jo ennen aikuisikää, uskovat tutkijat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käynnistämä tutkimus selvittää, miten sikiöaikaiset häiriöt vaikuttavat myöhempään elämään. Raskaushäiriöitä, kuten ennenaikaista syntymää, raskausdiabetesta ja verenpaineen nousua, todetaan arviolta 15-20 prosentilla odottavista äideistä.
Vaikka kyse on melko yleisistä ongelmista, näiden merkityksestä syntyvän lapsen myöhempään terveyteen on vähän tutkittua tietoa. Hidas sikiöaikainen kasvu liittyy sydän- ja verisuonitauteihin sekä useisiin niiden vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.
"On tärkeää tietää, liittyykö muunlaisiin raskaushäiriöihin samanlaisia aikuisiän riskejä, koska tällaisia riskejä voi vähentää esimerkiksi terveellisillä elämäntavoilla", sanoo akatemiatutkija Eero Kajantie THL:n diabeteksen ehkäisyn yksiköstä.
Suomessa syntyy vuosittain noin 3 000 lasta ennenaikaisesti, ennen 37. raskausviikon päättymistä.
Näistä valtaosa, noin 2 500, syntyy lievästi ennenaikaisina. Heidän myöhemmästä terveydestään tiedetään vain vähän, sillä kattavia aikuisiän terveystutkimuksia on tehty vain hyvin pienille keskosille.
Aikuisilla, joiden syntymäpaino on ollut alle 1 500 grammaa, on todettu korkeampi verenpaine ja heikompi sokerinsietokyky kuin täysiaikaisina syntyneillä. Näitä samoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä esiintyy myös raskausdiabetesta sairastaneiden äitien lapsilla.
Uuden tutkimuksen yhtenä kohderyhmänä ovat lievästi ennenaikaisina eli raskausviikoilla 32-36 syntyneet, nyt nuoret aikuiset.
"Aika on otollinen, sillä ensimmäiset nykyaikaisesti hoidetut keskoset ovat tulossa aikuisikään", kertoo Kajantie.
Tutkijoita kiinnostaa myös, miten raskaushäiriöt vaikuttavat psykologisiin tekijöihin, kuten siihen, miten ihminen reagoi arkipäivän stressaavissa tilanteissa.
"Nämä erot voivat johtua aivojen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä biologisista seikoista tai myös yksinkertaisesti siitä, että keskosena syntyneitä kasvatetaan eri tavalla", kertoo Kajantie.
Keskosuus voi myös suojata lapsen tunne-elämän kehittymistä. Pikkukeskosena syntyneet nuoret aikuiset käyttävät vähemmän päihteitä ja syyllistyvät harvemmin rikoksiin kuin täysiaikaisina syntyneet.
Pienenä keskosena syntyneet ovat myös täysiaikaisena syntyneitä empaattisempia myöhemmissä ihmissuhteissaan.
Tutkijat hyödyntävät Pohjois-Suomessa kerättyä aineistoa. Osa tutkittavista kuuluu laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin, josta on jo olemassa paljon tietoa aina raskausajalta lähtien. Vuosina 1985-86 kerättiin näytteitä kaikilta tänä aikana Oulun ja Lapin lääneissä syntyneeltä noin 9 000 lapselta.
"Pohjois-Suomen syntymäkohortti on upea ja maailmanlaajuisestikin harvinainen aineisto. Heitä on seurattu jo sikiöaikana, joten tiedämme paljon mahdollisista raskausajan häiriöistä", sanoo Kajantie.
Uuteen ESTER-tutkimukseen on tarkoitus saada noin 2 000 osallistujaa. Tavoitteena on kerätä tietoa näiden nuorten aikuisten elintavoista ja terveydentilasta.
"Esimerkiksi räätälöidyllä elintapaohjauksella voitaisiin saavuttaa hyviä tuloksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä jo ennen aikuisikää."