Enon­te­kiön kelk­kai­lul­le haussa hil­li­tym­pi meno

Kemi Enontekiön paikoin villiä moottorikelkkailua ollaan suitsimassa kurinalaisempaan suuntaan.


Kemi
Enontekiön paikoin villiä moottorikelkkailua ollaan suitsimassa kurinalaisempaan suuntaan. Ongelmat kiteytyvät Kilpisjärvellä, jossa varsinkin norjalaisten kelkkailu on aiheuttanut närää luonnonrauhaa hakevien suomalaisturistien keskuudessa.

Tiistaina Enontekiöllä esiteltiin Toivo Hiltusen laatima reittisuunnitelma, jonka ytimenä on moottorikelkkailun haittojen vähentäminen. Suunnitelma sisältää myös muutaman uuden reitin ja rahoitusratkaisut turvallisuusinvestoinneille. "Emme ole luomassa edellytyksiä uudelle kelkkailulle, vaan säätelemässä olemassa olevaa kelkkailua", Hiltunen määrittelee "käsi sydämellä" tehdyn paketin sisällön.

Kilpisjärven kelkkailua yritetään saada uusiin uomiin rajoittamalla tuntuvasti rallaamista järven jäällä, kelkat siirretään etäälle ranta-alueista ja hiihtoladuista. Vauhtiurheilua varten on tarkoitus perustaa harjoittelualue Muotkantakalahteen.

Ohjatuilla reiteillä sekä norjalaisten ja ruotsalaisten kelkkailukerhojen valistusiskuilla ja tehostetulla valvonnalla Hiltunen toivoo uusien tapojen kotiutuvan ongelma-alueille. "Toivomme, että maastoliikennelaki tulisi voimaan Enontekiölläkin."

Hanke sisältää 28 erillistä reittisuunnitelmaa ja runsaat 520 kilometriä reitistöä. Neljää reittiä lukuunottamatta ne kaikki ovat kunnan hoidossa. Merkittävin uutuus on yhteistyössä Ruotsin kanssa toteutettava noin 200 kilometrin rajan yli siksakkia puikkelehtiva reitti Sonkamuotkasta Kilpisjärvelle Könkämäjokilaaksoon. Uutta on myös Palojokisuun ja Hetan välinen reitti.

Porotalouden ja kelkkailun suhdetta Hiltunen on viilannut kolmella mittavammalla linjausmuutoksella: niissä reitti on ohjattu pois laidunalueilta.

Jos esitykset toteutuvat, se tietää myös kohtalaisen isoja investointeja. Esimerkiksi Kilpisjärvelle esitetään yhtä alikulkutunnelia. Noin 607500 euroa maksavat rakennustyöt on määrä rahoittaa EU-rahalla, investointiavustuksilla ja työllisyysvaroilla. Kunnan osuudeksi lankeaisi vajaat 30 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Suunnitelma menee ensimmäiseksi teknisen lautakunnan testiin.

ja seuraavaksi kunnanhallitukseen.Toivo Hiltunen ei itse näe suunnitelmassa kiistanalaisia kohtia, mutta arvelee, että niitäkin saattaa löytyä, koska intressit ovat monenlaisia. Suunnitelma menee ensimmäiseksi teknisen lautakunnan testiin ja seuraavaksi kunnanhallitukseen. Mahdollisia lausuntoja ja muistutuksia päästään pohtimaan lokakuun lopun jälkeen.

Ilmoita asiavirheestä