Maanmittauslaitos uudisti kuntien pinta-alatilaston tämän vuoden alussa. Uusien tilastojen mukaan esimerkiksi Enontekiö on kutistunut 72,1 neliökilometriin ja sen naapuri Muonio kasvanut 67,4 neliökilometriin.
Uudet pinta-alat on laskettu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Tietokanta sisältää Suomen tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot maastosta ja vesi-alueista. Pinta-alat on luokiteltu edelleen maahan, makeaan veteen ja meriveteen. Merialueet ovat ensimmäistä kertaa mukana tilastossa.
Eroja vanhaan tilastoon löytyy. Esimerkiksi Enontekiön supistuminen ja Muonion kasvaminen johtuu mittausvirheestä, joka on sattunut aikoinaan karttalehdellä. Vastaavien mutta pienempien erojen syyt ovat kartoitustarkkuuden historiassa. Vuosikymmenten takaisissa kartoissa kuntien väliset rajat ovat sijainneet eri kohdissa kuin nykyisessä maastotietokannassa. Niinpä reilusti lisää alaa ovat saaneet muun muassa Savukoski (26,0 km2) ja Inari (12,1 km2). Kun kyseessä ovat laaja-alaiset kunnat, suhteellinen muutos on muutaman promillen luokkaa.
Maan nousemasta johtuen rannikkokuntien maan ja makean veden alat ovat kasvaneet vaikkapa Vaasan seudulla Korsholmassa (Mustasaari) 18,6 km2, jossa Merenkurkku kapenee vauhdikkaasti. Valloitettua merta on nyt koko maassa tilastoitu lisää 240 km2.
Maata on muuttunut vesialueeksi runsaasta 10 km2:stä jopa yli 30 km2:iin Kerimäellä, Punkaharjulla, Kuusamossa, Vaalassa, Rovaniemellä, Taivalkoskella, Heinävedellä, Haapajärvellä ja Liperissä.
Vedet ovat paikoin myös supistuneet. Vesialamuutosten taustalla voi olla joko virhe pinta-alojen käsimittauksessa tai 70-luvun jälkeisissä kartoituksissa rantaviivoja on tulkittu uudella tavalla. Myös uusia vesijättöjä on syntynyt maatumisen seurauksena.