Osuuspankkiryhmä nosti maanantaina tuntuvasti arviotaan Suomen bruttokansantuotteen kasvusta. OP-ryhmän ekonomistit eivät ole yksin. Talouden kova kasvu yllätti Suomen ennustelaitokset. Yksi toisensa jälkeen ne nostavat kasvuennusteitaan Suomen talouden jatkaessa vahvaa kasvua huippusuhdanteessa.
OP-ryhmän uusi kasvuarvio 4,5 prosenttia on keskitasoa syksyn ennusteista. Kaikissa tähän mennessä julkaistuissa ennusteissa kasvun prosenttiluku on vaihtunut kolmosesta ainakin neloseksi. Suomen talous kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin koko euroalue.
Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennusti elokuun lopussa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna peräti 5,1 prosenttia. Liikepankki Nordea ennusti viime viikolla 4,4 prosentin kasvua. Liikepankki Handelsbanken nosti ennusteensa samoin viime viikolla 4,9 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö nosti omaa ennustettaan reippaasti sekä keväästä että alkukesästä. Hallituksen budjettiriihessä ministeriö ennusti bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia.
Suurista ennustelaitoksista Suomen Pankki, Etla ja PTT eivät vielä ole julkistaneet syksyn ennusteita.
Talouden kasvu ollut arvioitua nopeampaa
Osittain kasvua tukee metsäteollisuuden työkiista. Kaikkien keskeisten talouden alojen kasvu on kuitenkin ollut ennustettua voimakkaampaa ilman metsäteollisuuttakin. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli tarkistettujen tietojen mukaan huomattavasti aiemmin arvioitua nopeampaa.
Vastakkaiseen suuntaan metsäteollisuuden työkiistaan nähden vaikuttivat keväällä tehdyt kansantalouden tilastouudistukset ja tilastopohjan tarkistus. Palveluiden viennin tarkentuminen kasvatti Suomen bruttokansantuotetta 3,2 miljardia euroa vuodessa vuosina 1999--2004, mikä nosti viime vuoden vertailutasoa ja myös kokonaistuotannon tasoa.
Kaikki ennustelaitokset arvioivat Suomen talouden olevan parhaillaan suhdannehuipussa, josta kasvu alkaa hidastua ensi vuonna. Euroalueen suhdannekäänne ajoittuu OECD:n ennakoivan suhdanneosoittimen mukaan ensi kevääksi, ensimmäiselle neljänneksellä tai hieman myöhemmäksi.
Suhdannekierron kesto noin 5 vuotta
Suomen suhdannenousu muistuttaa kehitykseltään 1980-luvun alun suhdannenousua, arvioi Jari Jokinen valtiovarainministeriön elokuun lopussa julkaisemassa englanninkielisessä talouden raportissa. Edellisen suhdannekierron pohja ohitettiin Jokisen laskelmien mukaan vuoden 2002 alussa.
Noususuhdanne on jatkunut neljä vuotta ja näyttää BKT-profiilin perusteella lähestyvän suhdannehuippua. Keskimäärin Suomen talouden suhdannekierrot ovat Jokisen tutkimuksen mukaan kestäneet 20 vuosineljännestä eli 5 vuotta.
Tällä perusteella nykyisen kierron laskuvaihe alkaisi muutaman neljänneksen kuluessa, kuten ennustelaitokset ennustavat. Suhdanneheilahtelut ovat Suomessa olleet voimakkaita.
Edellisen suhdannekierron pohja osui Jokisen mukaan vuoden 2002 toiselle neljännekselle. Sen huippu osuu hänen mukaansa loppuvuoteen. Nykyinen suhdannekierto on sikäli epätyypillinen, että sen nousu oli hyvin pehmeä aiempiin suhdannekiertoihin verrattuna. Toinen erityispiirre on teollisuuden työvoiman kääntyminen kasvuun vuonna 2005.
Suomi liittyi 1990-luvun alun laman jälkeen Euroopan Unioniin ja siirtyi 1999 euron käyttöön. Laman jälkeen harjoitetun talouspolitiikan aikana talouden trendikasvu on Jokisen laskelmien mukaan vahvistunut. 2000-luvun alussa trendikasvu nousi noin 3 prosenttiin vuodessa, arvioi Jokinen.