Saksan liittopäivävaaleissa kristillisdemokraatit ovat alustavien tulosennusteiden mukaan saamassa suurimman äänipotin, noin 29 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä on saamassa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD), joka saa ennusteiden mukaan noin 20 prosenttia äänistä.
Edellisissä vaaleissa voiton vienyt sosiaalidemokraatit (SPD) joutuu alustavien tulosten mukaan tyytymään nyt noin 16 prosenttiin äänistä.
Viiden prosentin äänikynnyksen yli näyttäisi alustavien tulosten perusteella olevan pääsemässä myös vihreät runsaalla 12 prosentilla äänistä ja kovan loppukirin ottanut perinteinen vasemmistopuolue Linke vajaalla 9 prosentilla äänistä.
Saksan liittopäivävaaleissa on jaossa 630 paikkaa, jotka jakaantuvat viiden prosentin äänikynnyksen yli päässeiden puolueiden kesken.
Sosiaalidemokraattien ja vihreiden lisäksi edellisessä hallituksessa ollut liberaalipuolue FDP ja Linkestä eronneen Sahra Wagenknechtin ympärille kasattu BSW-puolue näyttäisivät tulosennusteiden perusteella jäävän täpärästi äänikynnyksen alapuolelle.
AfD lähes tuplasi tuloksensa
Kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz julisti alkuillasta puolueen voittaneen vaalit ja sanoi toivovansa hallitusneuvotteluiden etenevän nopeasti vaalien jälkeen.
– Maailma ei odota meitä, eikä se odota pitkiä hallituskeskusteluita tai -neuvotteluita, sanoi Merz.
Kristillisdemokraattien voittaessa Merzistä tulee kaikella todennäköisyydellä Saksan liittokansleri.
AfD-puolueen johtaja Alice Weidel hehkutti puolueen vaalitulosta. AfD lähes kaksinkertaisti tuloksensa edellisistä liittopäivävaaleista.
– Me olemme saavuttaneet historiallisen tuloksen, Weidel sanoi puolueen kannattajille Berliinissä.
Weidelin mukaan maahanmuuttovastainen AfD on nyt tukevasti ankkuroitunut Saksan politiikkaan eikä ole koskaan aiemmin ollut yhtä vahva. Weidelin mukaan puolue aikoo yrittää hallituskoalitioon vaalit voittavien kristillisdemokraattien kanssa.
Tämä tuskin onnistuu, sillä muut puolueet ovat kategorisesti kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa.
Väistyvä liittokansleri, SPD:n Olaf Scholz sanoi tuoreeltaan ensimmäisten ennusteiden jälkeen tuloksen olevan puolueelle kitkerä.
– Vaalitulos on huono, ja minä kannan vastuun, sanoi Scholz.
Edessä vaativat hallitusneuvottelut
Vaalien jälkeen koittavista hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan Saksassa on nähtävissä samanlainen blokkiutumiskehitys kuin muuallakin. Hänen mukaansa myös Saksan politiikka on jakautumassa kolmeen erilliseen blokkiin: talousoikeistoon, vasemmistoon, jolle vihreät teemat ovat keskeisiä, sekä kansallismieliseen ja konservatiiviseen äärioikeistoon.
Miettisen mukaan Saksassa on pitkä perinne suurista hallituskoalitioista, eikä yhteistyön tekeminen puoluerajojen yli ole ennenkuulumatonta. Hankalaksi asian tekee se, jos yhdelläkään puolueella tai blokilla ei ole selkeää enemmistöä.
– Sitten joudutaan ylittämään blokkirajoja, ja se on aina tietysti hankalaa, kun ei ole luontaista ideologista kumppanuutta, Miettinen sanoi vaalien alla.
Jos pienet, viiden prosentin äänikynnyksen reunalla keikkuvat puolueet putoavat parlamentista, se helpottaa Miettisen mukaan suuria puolueita niiden saadessa suhteellisesti enemmän paikkoja parlamentista verrattuna omaan ääniosuuteensa.
Tulosennusteiden mukaan kristillisdemokraatit ja SPD saattaisivat onnistua saamaan yhteensä enemmistön parlamenttiin, mutta tilanne elää vielä ääntenlaskennan edetessä. On mahdollista, että enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan kolme puoluetta.
Elinkustannusten nousu huolettaa
Vuoden 2021 liittopäivävaaleissa Saksan kristillisdemokraatit sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Miettisen mukaan kristillisdemokraattien uuden nousun taustalla vaikuttaa nyt erityisesti neljä vuotta valtaa pitäneen sosiaalidemokraattijohtoisen hallituskoalition epäsuosio. Kolmen puolueen koalitiota oli hankala hallita, mikä johti varsinkin SPD:n ja liberaalien kannatuksen sulamiseen.
Politicon mukaan hallituksen työhön oli tyytyväisiä vain 17 prosenttia saksalaisista, mikä oli ennätyksellisen alhainen lukema. Edellisen hallituksen työskentelyyn oli vuoden 2021 vaalien alla tyytyväisiä 26 prosenttia saksalaisista.
Saksan sisäpolitiikka ja taloustilanne puhuttivat muutenkin vaalien alla. Maan taloustilanne on heikentynyt Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan, energian hintojen nousun ja Saksan teollisuuden kilpailukyvyn alamäen seurauksena.
– Vaikka meillä puhututtaa Ukraina-tuki ja tämän tyyppiset kysymykset, kyllä silti elinkustannusten nousu ja energian hinnan nousu ovat ne aiheet, jotka tätä vaalikeskustelua ovat ohjanneet ja joihin ihmiset haluavat ratkaisuja, Miettinen sanoi.
Vaaleissa toiseksi kirineen AfD:n suosion taustalla on Miettisen mukaan Saksan maahanmuuttokeskustelun roihahtaminen ja maata vaivannut elinkustannuskriisi. Puolue on pidemmän ajan kuluessa nostanut suosiotaan tasaisesti, ja se on erityisen suosittu Itä-Saksassa.
– Kyse on aika lailla yleiseurooppalaisesta ilmiöstä. Samat ilmiöt nyt niin Saksassa kuin muuallakin nostavat tämäntyyppisten poliittisten voimien kannatusta, sanoo Miettinen.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
