Oulun menot ovat lähes tuplaantuneet yhdeksässä vuodessa. Samassa ajassa kaupungin henkilöstön määrä on kasvanut lähes kahdella tuhannella eli viidenneksellä.
Menot ovat kasvaneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa, kun kasvavan kaupungin palveluja on yritetty parantaa tai pitää edes entisellään. Varsinkin vuosikymmenen alkupuolella valtuusto äänesti järkiään lisää rahaa menoihin sosiaalisen omantunnon nimissä.
Siitä huolimatta sosiaali- ja terveystoimen budjettia on pitänyt joka vuosi parsia lisätalousarviolla. Suurin osa rahoista on mennyt henkilöstön palkkaamiseen.
Tätä taustaa vasten nykykyisen taloustilanteen vaatima kasvuvauhdin torppaaminen näyttää entistä haasteellisemmalta.
Henkilöstön määrällä ja toimintamenoilla on selkeä yhteys toisiinsa, sillä palkat ja sosiaalivakuutusmaksut vievät noin puolet kaupungin menoista. Siitä huolimatta henkilöstökulujen suhteellinen osuus on pudonnut yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 2000 niihin meni aavistuksen yli puolet kaupungin menoista, viime vuonna 44 prosenttia.
Sijaiset tilastoitiin vasta 2002
Henkilöstömäärän kasvulle löytyy monia luonnollisia selityksiä. Silti totta on, että talousarvioissa ennustetut luvut eivät ole osuneet lähimainkaan kohdilleen, kun niitä verrataan siihen, mikä lopulta oli todellinen tilanne.
Mitä pitemmälle ennustukset on tehty, sitä toiveikkaimpia ollaan oltu sen suhteen, ettei henkilöstömäärä lisäänny. Kuitenkin talousarvioissa on jouduttu lähes joka kerta toteamaan menneestä vuodesta, että henkilöstö on kasvanut prosentilla tai parilla, joskus jopa lähes viidellä.
Vuosikymmenen alkupuolella henkilöstön kasvua selittää aika pitkälle se, että sijaiset otettin tilastoihin vasta vuonna 2002. Jo vuoden 2001 talousarviossa heidät mainittiin alaviitteessä, jossa määräksi arvioitiin noin 400-500 henkilöä. Seuraavana vuonna selvisi, että määrä oli ollut todellisuudessa yli tuhat.
Sairaspoissaolot lisääntyivät
Sijaisia alettiin tarvita entistä enemmän muun muassa siitä syystä, että ikääntyminen, lisääntyneet työtehtävät sekä työn muuttuminen ajoivat väkeä osa-aikatyöhön. Sijaisista suurin osa tuli sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Vuonna 2004 alettiin kiinnittää huomiota myös sairaspoissaolojen suureen määrään. Sekin nosti sijaisten tarvetta ja kasvatti henkilöstölukuja.
Vakinaisten ja sijaisten lisäksi lukuihin sisältyvät määräaikaiset ja työllistetyt. Määräaikaisia on paljon, mutta heitä on myös vakinaistettu. Viime vuonna Oulun kaupungin palveluksessa oli 1477 määräaikaista.
Vuonna 2001 tilapäishenkilökunnan tavallista suurempaa määrää perusteltiin muun muassa laajalla projektityöskentelyllä, joka on nykyisin on vielä mittavampaa.
Työpajat, pelastuslaitos, kuntaliitos...
Nuorten työpajatoiminta vakinaistettiin vuonna 2002 osaksi kaupungin nuorisotoimintaa. Kaupunki tarjosi tuolloin tukitöitä yhteensä noin 700-900 työttömälle.
Vuoden 2004 alussa yhdistetty Oulu-Koillismaan pelastuslaitos toi 387 työpaikkaa Oulun nimiin.
Myös Ylikiimingin yhdistyminenkin näkyi jo ennen virallista yhdistymisvuotta 2009 tilastoissa, koska liitos tapahtui vähitellen.