Suomen talouskasvu hidastuu Osuuspankkikeskuksen ekonomistien mukaan tänä vuonna normaalilukemiin. Bruttokansantuote kasvaa osuuspankkien maanantaina julkistetun suhdanne-ennusteen mukaan sekä tänä että ensi vuonna 3,5 prosenttia. Syyskuussa pankki ennakoi tämän vuoden kasvuksi vielä 4,5 prosenttia.
Kasvun hidastuminen johtuu Osuuspankkikeskuksen mukaan kansainvälisen talouskasvun hidastumisesta muutamassa kuukaudessa aiemmin odotettua enemmän. Yhdysvaltain ja Japanin kasvun heikkous alkaa katsauksen mukaan tuntua myös Euroopassa.
"Euroopassa ei kuitenkaan ole sellaisia tasapainottomuuksia, jotka voisivat aikaansaada taantuman. Finanssipolitiikan kevennys ja jatkossa myös korkojen lasku tukevat euroalueen talouskehitystä", sanoi osuuspankkien pääekonomisti Timo Lindholm. Euroalueen kasvu on tänä ja ensi vuonna 2,5 prosentin luokkaa. Suomen kasvuennusteen alentaminen johtui Lindholmin mukaan pääosin viennin kasvun hidastumisesta. Vienti vetää kuitenkin edelleen kasvua yhdessä investointien kanssa. Viennin kasvu hidastuu kuitenkin viime vuoden 17,7 prosentista 7 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 8 prosenttiin. Suomen inflaatio hidastuu suhdanne-ennusteen mukaan tänä vuonna 2,2 prosenttiin, kun kuluttajahinnat viime vuonna nousivat 3,4 prosenttia. Ensi vuonna inflaatio laskee 1,5 prosenttiin. Työttömyysasteen ennakoidaan laskevan tänä vuonna 9,8 prosentista 9,2 prosenttiin ja ensi vuonna 8,8 prosenttiin.
Vaihtotaseen ylijäämä jatkaa katsauksen mukaan kasvua. Tänä vuonna ylijäämä nousee 8,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna 9,7 prosenttiin. Myös julkisen talouden rahoitusasema pysyy vankkana ja sen ylijäämä on 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta sekä tänä että ensi vuonna.
Katsauksen mukaan Euroopan keskuspankin alentaa tänä vuonna ohjauskorkoaan ainakin puolella prosenttiyksiköllä 4,75 prosentista. Ensi vuonna korko laskee 4 prosentin alapuolelle. Ensi vuoden loppuun ulottuvalla ennustejaksolla erot talouskasvussa ja korkotasossa ovat euron eduksi. Yhdysvaltain nopeasti muuttuneet talousnäkymät osoittavat Lindholmin mukaan, kuinka vaikea kansantalouden on pitkän ja osin velkavetoisen nousukauden jälkeen kääntyä markkinaehtoisesti tai talouspolitiikan keinoin hitaamman mutta hallitun kasvun uralle.
"Nyt ei enää keskustella suhdannekäänteen jyrkkyydestä vaan enemmänkin taantuman ja epävarmuuden ajan pituudesta. USA:n talouden joustavuus, muut uuden talouden piirteet sekä talouspolitiikan teho ovat nyt testissä", totesi Lindholm.
