Suomen Pankin mukaan talous irtosi aallonpohjasta. Osuuspankkikeskus arvioi bkt:n kasvun nopeutuvan. Etla näkee Suomen talousnäkymät yhä vaisuina ja Aktia varoittaa työttömyyden noususta. Muun muassa tällaisia suhdanne-ennusteita on viimeksi kuluneen viikon aikana kerrottu.
Eri ennustelaitosten sanoma on pienistä sävyeroista huolimatta pääpiirteissään samankaltainen. Laitosten ennusteissa esiintyvät talouden kehitystä kuvaavat luvut kuten bruttokansantuotteen kasvu, inflaatiovauhti ja työttömyysprosentti ovat lähellä toisiaan - eroa on enimmillään joitakin prosentin kymmenesosayksikköjä. Tosin arviot ulkomaankaupan, kulutuksen ja investointien näkymistä saattavat heitellä hieman enemmän.
Mutta kaikkiaan: mikä merkitys tällä toisiaan seurailevien ennusteiden tulvalla on, maallikko saattaa tuhahtaa. Varsinkin, kun kyse on vain tulevaisuuden talouden kehityksen ennakoinnista.
Avuksi päättäjille
"Ennustaminen on tyypillistä taloudellista toimintaa. Esimerkiksi yrityksissä seuraavan vuoden taloudellista toimintaa suunniteltaessa arvioidaan vaikkapa myyntituloa", huomauttaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia. Hänen mukaansa ennusteiden paljoutta voi osaltaan selittää se, että niitä on "periaatteessa kenen tahansa helppo tehdä".
Vartian mukaan on tärkeää, että erityisesti valtiovaraiministeriössä ja keskuspankissa "on hyvät ennusteporukat" arvioimassa todennäköisintä kehitystä taloudellisille muuttujille. "Esimerkiksi verotulojen laskeminen edellyttää tätä", Vartia muistuttaa.
Etla itse on maamme tuotteliaimpia ennustelaitoksia. Neljästi vuodessa julkaistavan suhdanne-ennusteen lisäksi se laatii erinäisiä kuukausiennusteita elinkeinoelämän eli yritysten tarpeisiin.
Valtiovarainministeriötä tulee suhdanne-ennuste vähintään kahdesti vuodessa, mutta väliin mahtuu myös ennusteiden tarkistuksia, kertoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Anne Brunila. "Valtiovarainministeriössä ennuste palvelee talouspolitiikan ja budjetin valmistelua. Se on tärkein syy, miksi niitä ministeriössä tehdään."
"Jokaisessa suhdanne-ennusteita laativassa laitoksessa lähdetään omasta asiakaskunnasta ja sen tarpeista", arvioi ennustetulvaa Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen.
Sampo julkistaa oman ennusteensa neljännesvuosittain. "Postipankilla ei aikanaan ollut omaa ennustetta. Kun esittelimme eri tilaisuuksissa muiden tekemiä, nousi aika ajoin esille se, mitä mieltä itse olemme kehityksestä. Ennusteillamme on siis kysyntälähtöinen tausta", Heinonen muistelee.
Tekevälle sattuu
Koska ennusteita tulevasta tehdään kulloisenkin tiedon varassa, on luonnollista, etteivät samoihin aikoihin julkaistut suhdanne-ennustukset juuri poikkea toisistaan, Brunila, Heinonen ja Vartia sanovat. "Näkemyserot tulevat yleensä selvemmiksi, kun katsotaan tulevaa vuotta", Heinonen arvioi.
Samasta syystä tyypillistä on se, että jos yksi ennuste menee niin sanotusti metsään, päätyvät sinne saman tien myös muut.
Ennustevirheet johtuvat esimerkiksi maailmantaloutta yllättäen ravistelevista tapahtumista kuten sodista, onnettomuuksista ja epidemioista sekä historia- tai tilastotietojen puutteellisuudesta, Vartia summaa.
"Ennusteita joudutaan tekemään hyvinkin puutteellisen tiedon varassa. Esimerkiksi Tilastokeskukselta saatavat luvut ovat ennakkotietoja. Menneenä kesänä Tilastokeskus korjasi sekä vuoden 2001 että 2002 bkt:n kasvulukuja yli puoli prosenttiyksikköä ylöspäin", Brunila huomauttaa.
"Suhdannekäänteiden ennustaminen on mahdotonta", myöntää kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopistosta. Professorin mukaan talousennusteille on tarvetta, mutta samalla hän perää syvällistä keskustelua niistä ja niiden perusteluista.
Pehkonen itse on selvittänyt talousennusteiden tarkkuutta Suomessa vuosina 1997-2001. Professorin mukaan noiden vuosien ennakointi ja ennusteiden osuvuus muistutti monessa suhteessa 1990-luvun alun lamavuosien tilannetta, sillä toteutunut kehitys ei useinkaan osunut edes annettujen arvioiden ennustehaarukkaan. Muun muassa normaalia nopeamman talouskasvun ennakointi oli vaikeaa, ja viennin arvioinnissa virheet nousivat keskimäärin kuuteen prosenttiyksikköön.
Jyväskylän yliopistossa on kuuden vuoden ajan laitettu suhdanne-ennustajia paremmuusjärjestykseen. Osuvimman ennusteen laati viime vuonna valtiovarainministeriö. Aikaisempina vuosina ovat menestyneet Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä Osuuspankkikeskus.