Italialainen elokuvasäveltäjä Ennio Morricone ei juuri välitä puhua saamastaan Oscar-palkinnosta. Kun hän antoi Roomassa parin tunnin haastattelun ennen lähtöään Hollywoodiin, hän innostui kertomaan Oscar-asiasta tasan kaksi minuuttia. Morricone korostaa olevansa kiinnostuneempi elokuvamusiikista kuin elokuvapalkinnoista.
"Tietysti olen hyvin otettu palkinnosta, sillä viiden ehdokkuuteni jälkeen en enää uskonut pystiä saavani. Mutta totuus on, että jopa toivoin jääväni ilman Oscaria", Ennio Morricone sanoo.
Hänen mielestään olisi ollut mahtava jäädä samaan joukkoon kuin Stanley Kubrick eli maineikkaisiin palkinnotta jääneisiin.
"Oscar tuntuu jotenkin valjulta hommalta, vaikka palkitut ovat sen tietysti ansainneet."
Morricone kertoo, ettei hänellä ole mitään erityistä tekniikkaa säveltää. Hän istahtaa pöydän ääreen ja alkaa kirjoittaa nuotteja paperille. Pianoa Morricone ei käytä, eikä myöskään tietokonetta.
"Pitää vain ryhtyä hommiin ja löytää idea, joka saa vapaasti vaellella päänupissa. Monesti käy niin, että alkuperäisestä ideasta ei ole lopullisessa elokuvassa enää mitään jäljellä. Kaikki saattaa muuttua matkan varrella", Morricone kertoo.
Morricone tunnetaan kyvystään sekoittaa klassisia soittimia ja sävyjä hyvin epätavallisten instrumenttien kanssa.
"Saatan hakea ääniä esimerkiksi katuvilinästä tai eläinten keskuudesta. Sävyjä ja soundeja pitää muunnella."
Hän naurahtaa, ettei nykyisin välttämättä edes katso elokuvaa ennakolta, vaan säveltää mielensä mukaan.
"Tiedän millainen elokuvasta tulee, kun tunnen ohjaajan ja hänen tyylinsä. Käsikirjoitus minun pitää tietenkin tuntea tarkoin."
Morricone on 78-vuotias ja lujasti työssä kiinni. Hän kertoo säveltävänsä päivittäin. Pirteyden salaisuus on aikainen ylösnousu aamuisin ja aikainen nukkumaanmeno.
"Deadlinet eli aikarajat ovat tärkeitä. Säveltämistä auttaa, kun tietää että teoksen on oltava valmis silloin ja silloin."
Moni Morriconen ikäinen on vetäytynyt elokuva-alalta rauhallisten eläkepäivien viettoon.
"Kymmenen vuoden välein sanon vaimolleni Marialle, että nyt loppuvat nämä hommat. Hanskat naulaan. Vaan mitä turhia. En osaa lopettaa. Varmaan kirjoitan nuotteja vielä kuolinpäivänäni."