Noin puolet ennenaikaisista synnytyksistä on sellaisia, joissa syy on epäselvä. Tiedetään kuitenkin, että kaksosilla tai kolmosilla on selkeästi suurempi riski syntyä keskosena kuin jos sikiöitä on vain yksi. Myös äidin aiemman ennenaikaisen synnytyksen tiedetään olevan suuri riskitekijä. Toinen raskaus päättyy usein samoihin aikoihin kuin ensimmäinen, ehkä vielä aiemmin.
Ja jos äiti on itse syntynyt keskosena, riski synnyttää itsekin ennenaikaisesti on tavallista suurempi. Jonkinlaisen perinnöllisen alttiuden tiedetään siis olevan olemassa.
Muita ennenaikaisen synnytyksen riskejä ovat kohdun sisäinen tulehdus, äidin ali- tai ylipaino, stressi, tupakointi, huumeet sekä äidin alhainen (alle 18 v) tai korkea (yli 40 v) ikä.
Aiemmissa tutkimuksissa on yritetty löytää esimerkiksi äidin verestä erilaisia merkkiaineita, jotka ennustaisivat ennenaikaista synnytystä. Tämä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja näiden merkkiaineiden ennustavuus heikoksi.
Nykyaikaiset geenitutkimuksen työkalut antavat aivan uusia mahdollisuuksia tutkia suurta joukkoa perintötekijöitä, jotka liittyvät ennenaikaiseen synnytykseen.
Käynnissä oleva tutkimus pyrkii selvittämään ennenaikaisen synnytyksen perinnöllisiä riskitekijöitä. "Käsissämme on tällä hetkellä harvinaisen mielenkiintoinen tutkimusmateriaali", kertoo perinnöllisyystieteen tutkija Ritva Haataja Oulun yliopiston lastentautien klinikalta.
"Suomessa väestö on rodullisesti yhtenäinen ja sukutiedot sekä sairaustiedot hyvin löydettävissä. Perheiden suuri koko Pohjois-Pohjanmaalla on tutkimusta ajatellen erittäin positiivinen asia. Lisäksi perheet ovat lähteneet mielellään tutkimukseen mukaan ja saamamme palaute tärkeästä tutkimusaiheesta on ollut poikkeuksellisen myönteistä", kiittelee Haataja.
Oululaisen lääkäritutkijan Aino Luukkosen keräämä ainutlaatuinen perheaineisto on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, ja meneillään onkin yhteistyöprojekti yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän kanssa. Haataja odottaa, että tutkimuksesta saadaan tärkeätä uutta tietoa ennenaikaisen synnytyksen riskigeeneistä. Myöhemmin samoja perintötekijöitä on tarkoitus tutkia suuresta kansainvälisestä aineistosta.
Professori Mikko Hallmanin johtamassa ryhmässä on jo yli kymmenen vuoden ajan selvitetty pienten keskosten hengitysvaikeuksien perinnöllisyyttä. Tutkimus on ollut kansainvälisestikin palkittua ja huomioitua. "Ryhmän tutkimus katsottiin juuri äskettäin merkittävän lääketieteen Anders Jahre -palkinnon arvoiseksi", Haataja iloitsee.
Nyt tutkimusta on laajennettu yleensä keskosuuteen. "On hienoa, jos näiden pienten keskosten myöhempää elämänlaatua voidaan parantaa." Nykyaikaisella geenitutkimuksella voidaan saada selville perintötekijöitä, jotka liittyvät ennenaikaiseen synnytykseen. Myöhemmin voitaisiin helposti verikokeella selvittää, kenellä on suuri riski synnyttää ennenaiaisesti, ja näin pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä.
"Vaikka saammekin uutta tietoa ja pystyisimme tarkasti sanomaan, kuka on vaarassa, valitettavasti meillä ei vielä ole olemassa keinoa estää ennenaikaista synnytystä", toteaa Haataja. "Tutkimusryhmässämme on kuitenkin käynnissä useampia hankkeita, jotka tähtäävät siihen, että ennenaikainen synnytys voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä."