Harri Ollin ylilyönnit eivät ole uutta suomalaisessa mäkihypyssä. Entinen lajipäällikkö Matti Pulli muistaa muutamia hyvinkin erikoisia tempauksia oman joukkueensa jäseniltä. Pullin mielestä nykyistä menoa ei voi verrata 1980-luvun villeihin aikoihin.
"Ennen homma oli vielä hurjempaa. Se oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että joku pelasi alkoholilla. Kommelluksilta ei vältytty."
"Kerran Kanadassa muistan yöllä heränneeni suomeksi kaikuneihin apua, apua -huutoihin. Menin käytävälle tarkistamaan tilanteen ja näin Niemisen Anssin (kiersi maailmancupia 1985-1992) juuttuneen Coca-Cola -automaattiin. Kaveri oli mitä ilmeisimmin yrittänyt ilman rahaa kähveltää juotavaa ja oli olkapäätään myöten kiinni automaatissa. Sitten vaan huoltomiestä etsimään, jotta saatiin Anssi irti", Pulli kertoo.
Suomen legendaarisin mäkimies on kuitenkin Matti Nykänen. Nykäsen toilailut eivät ole jättäneet ketään kylmäksi. Yksi ikimuistoisimmista sattui mäkiviikolla ja Bischofshofenissa. Kisan jälkeen maajoukkueurheilijat olivat lähteneet paikalliseen diskoon tanssimaan. Seuraavan aamun näkyä Pulli ei ole vieläkään unohtanut. Matti Nykäsen nenä oli kääntynyt poskelle.
Valmennusjohto olisi halunnut kiidättää Nykäsen sairaalaan, mutta mies itse kieltäytyi hoidosta, tarrasi nenästään ja runnoi sen paikoilleen. Tapaus ei jäänyt siihen, vaan muistutti itsestään seuraavana vuonna, kun poliisi nouti Nykäsen mukaansa joukkueen ollessa nauttimassa ravintolassa illallista.
Oikeudessa selvisi, että tuntematon kaveri oli iskenyt kaljapullolla Nykästä naamaan. Miesporukka oli lyönyt keskenään vetoa siitä, että kuka uskaltaa sivaltaa sen hetkistä mäkikuningasta.
Oikeudessa Matilta kysyttiin korvausvaatimuksista. Nykänen vastasi syyttäjän edessä ennen kuin allekirjoitti jutun sulkeneet paperit jotakuinkin seuraavasti:
"En vaadi rangaistuksia. Pienet jutut unohdetaan."
Pulli muistaa tuomarin reaktiot vallan mainiosti.
"Olipa urheilullinen ratkaisu. Kun pöytäkirja oli allekirjoitettu, tuomarikunta pyysi itselleen omat nimikirjoitukset."