Puolitoista viikkoa sitten Katri Säntti palasi nuorten SM-kisoista Tampereelta kaulassaan neljä kultaista mitalia. Tänään hän hyppää tuttuun Raksilan altaaseen katsomaan, riittääkö vauhti mitaleille kovemmassa seurassa, aikuisten lyhyen radan SM-kisassa. "Pitäisi riittää", Oulun Uimaseuran päävalmentaja Tommi Pulkkinen uskoo.
"Lähden vain ylittämään omia rajojani ja parantelemaan ennätyksiä", Säntti itse sanoo.
Pulputtavan eläväinen 16-vuotias voitti nuorten SM-kisassa 200 perhosen tilaston kärkiajalla 2.18,92. Herkistelemättä lainkaan.
"Paras kuntopiikki on tähdätty vasta tähän kisaan. Nyt lisätään räjähtävyyttä ja nopeutta, uidaan kisavauhtia eikä treenata liikaa, etteivät paikat jumiudu", Säntti selittää.
"Toivottavasti se ei sitten tähän kaadu", hän virnistää.
Sen kummempaa reseptiä valmennukseen ei ole keksitty.
"Olen vain päässyt harjoittelemaan rankasti koko kauden, kun ei ole tarvinnut sairastaa yhtään. Treenit ovat olleet monipuolisempia, mutta sinänsä ihan tavallisia", Säntti kertoo.
Säntin sadan metrin perhosen kulta-aika oli Tampereella 1.02,29, jonka edelle ovat tällä kaudella kiivenneet vain Hanna-Maria Seppälä ja Anu Koivisto ja joka on kovempi kuin Seppälän aikoinaan uima nuorten Suomen mestaruustulos.
Kumpaakaan maajoukkueuimaria ei nähdä Raksilassa Säntin kanssa samassa altaassa.
"Pahin vastustaja taitaa olla Jyväskylän Annika Nieminen", Säntti sanoo.
Pienissä palasissa
Kastellin urheilulukion aloittaminen viime syksynä toi yhdeksän vuotta uineen perhostelijan viikko-ohjelmaan muutaman aamutreenin lisää, ja sittemmin syksyn mittaan myös pinnan kiristymisen.
"Kaksi ensimmäistä jaksoa koulussa olivat niin rankkoja, ettei aikaa riittänyt enää kavereille", Säntti kertoo. "Harjoituksia on kymmenen kertaa viikossa."
Kun lukiolaisen rytmi tasaantui, uintikin alkoi taas maistua entiseltään, mukavalta.
"Nautin uimisesta, enkä stressaa, vaikka kunnianhimoakin on", hän miettii.
Säntti suunnittelee käyvänsä lukion kolmessa ja puolessa vuodessa, ja aikoo sen jälkeen lääkikseen. Uiminen pysyy mukana niin kauan, kuin hyvältä tuntuu.
Kaukainen haave on osallistuminen Pekingin olympialaisiin vuonna 2008.
"Mutta se on kyllä tosi kaukainen", Säntti huomauttaa.
"Tykkään ajatella tätä pienissä palasissa, EM-kisoihin jos ensin pääsisi. Tänä vuonna taitaa tosin olla vielä liian aikaista."
"Vaikka mistäpä sen tietää", hän nauraa.
