Oulu Valtiokonttori sai viime vuonna 584 ilmoitusta ilman perillistä kuolleista henkilöistä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sekä vuonna 2001 että 2000 ilmoituksia tuli 517.
"Suunnilleen yksi prosentti suomalaisista kuolee ilman perillistä", johtava lakimies Marja-Liisa Yli-Koski valtiokonttorista toteaa.
Myös valtiolla pysytetyn omaisuuden arvo oli viime vuonna ennätyksellinen eli 6,37 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 valtiolle jäi omaisuutta 5,15 miljoonan ja vuonna 2000 kaikkiaan 5,17 miljoonan euron verran.
Perintökaaressa todetaan, ettei ellei perillisiä ole, perintö menee valtiolle.
"Joskus tarkemmassa selvityksessä löytyykin perillinen", Yli-Koski muistuttaa.
Hänen mukaansa Pohjois-Suomessa vainajan jälkeen jää perillisiä yleisemmin kuin Etelä-Suomessa, jossa sukujen sammuminen on tavallisempaa.
Yli 60 prosenttia tapauksista on sellaisia, että henkilö on ennen kuolemaansa tehnyt testamentin, jolla hän luovuttaa omaisuutensa. Näissäkin tapauksissa valtio rinnastetaan perilliseen, kunnes testamentti saa lainvoiman. Viime vuoden ilmoituksista 364:ssä kyse oli testamentista.
Jos testamentissa on muotovirhe, valtiokonttori voi tehdä päätöksen olla moittimatta sitä.
"Näin päätetään sellaisissa tapauksissa, joissa testamentti selvästi vastaa perittävän tahtoa. Näitä tapauksia on vuodessa noin kymmenen", Yli-Koski sanoo.
Asunnot menevät
usein virkakäyttöön
Jos kuolinpesään kuuluu kiinteistö tai asunto, valtiokonttori kysyy ministeriöiltä, onko niillä käyttöä sille. Marja-Liisa Yli-Kosken mukaan asuntoja on pysytetty valtiolla etenkin korkeakoulupaikkakunnilla, jotka ovat antaneet niitä vierailevien ja ulkomailta tulleiden opettajien käyttöön.
"Asuntoja tuli mennävuosina aika paljon puolustushallinnolle ja poliisille. Rajavartijoillekin niitä on mennyt. Yleensä periaatteena pidetään sitä, etteivät ne ole virkamiesten asuntoja muuten kuin tilapäisesti."
Poliiseille, rajavartijoille ja sotilaille asuntoja on osoitettu heidän työhönsä liittyvien erityispiirteiden, kuten siirtymävelvollisuuden ja päivystyksen, takia.
Isoilla maatiloilla on käyttöä luonnonsuojelullisesta näkökulmasta tai niitä voidaan käyttää luonnonsuojelun vaihtomaana. Maatilatalouden kehittämisrahasto voi myydä tiloja maanviljelijöille lisämaaksi.
"Jos perinnöstä on huomattava määrä rahavaroja, niistä osa pysytetään valtiolla." Rahavarallisuuden ollessa 67 300 euroa valtio pitää siitä puolet, 50 500 eurosta valtiolla pysytetään kolmasosa. Tämä käytäntö on vakiintunut eri oikeusasteissa. Valtiolla pysytetyt rahavarat siirretään valtion yleiselle tulotilille. Myös arvotaide ja museaalisesti merkittävät esineet ovat kelvanneet valtiolle.
Kuolinpesän irtain omaisuus pääsääntöisesti myydään, jos perillistä, esimerkiksi avopuolisoa, ei löydetä. "Valtio ei tule vastuuseen mahdollisista veloista, vaan ilmoitamme velkojille, etteivät he tule saamaan mitään."
Avopuoliso voi saada koko perinnön
Testamenttia vailla olevan kuolinpesän hoitoon valtiokonttori valtuuttaa yleensä asianajajan, joka hoitaa pesää vuoden verran. Tänä aikana perinnönjättäjän kotikunta ja läheinen henkilö tai yhteisö voivat tehdä hakemuksen perittävän omaisuudesta.
Vainajan perinnöstä osalliseksi pyrkivän läheisen täytyy kertoa hakemuksessaan seikkaperäisesti, miten läheinen hän on ollut tai miten hän on avustanut perittävää. Kahden henkilön pitää todistaa kertomus oikeaksi.
"Läheinen saattaa olla avopuoliso, jolla ei suoraan ole perintöoikeutta. Hänelle voi mennä koko omaisuuskin."
Läheiselle myönnettävä osuus perinnöstä määräytyy läheisyyden laadun ja kuolinpesän suuruuden mukaan. Läheisen pitää maksaa kolminkertainen perintövero.
"Perintöä voi hakea myös yhteisö, ja joskus ne saavatkin. Yhteisön on vähän vaikeampi osoittaa olevansa perittävän läheinen", Yli-Koski lisää.
Perillisittä kuolleiden perintöjä on osoitettu esimerkiksi seurakunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Viime vuonna perintöjä luovutettiin yksityisille 1,12 miljoonan euron ja kunnille 3,85 miljoonan euron arvosta.
