Lokakuisena aamuna siikaislainen maanviljelijä Marko Vettenranta selvittelee parasta kulmaa lehmän taltioimiseen. Jos utareet ovat liian isot, on paras kuvata takaviistosta.
- Silloin jalka peittää epäesteettisenä sojottavat utareet, neuvoo Vettenranta.
Kuvauskulman miettimisen syy on siinä, että 15-vuotias Viivu-rouva on ennätyslehmä, joka ylitti syyskuussa 150 000 maitokilon tuotannon rajapyykin. Suomen viides ja Satakunnan ensimmäinen superennätys saatiin Siikaisiin.
Ja ne Viivun uhkeat utareet kestävät kuvaamisen sivultakin, mutta oikeaoppiseen paraatikuvaan ei riitä pelkkä pihaan kävely ja kuvakulman valinta. Silloin tarvitaan stailaajaa.
Kesällä otettua muotokuvaa varten selkälinjaa suoristettiin liimaamalla nahkaan irtokarvoja. Oma karva klipattiin siistiksi.
Kikka kakkonen oli nippusiteillä kiinnitetty muhkea irtohäntä: Viivun oma kun on vähän sellainen vähäkarvainen lurppana.
Nahkan valkoiset kohdat saatiin hohtamaan vehnäjauhoa pintaan hieromalla ja muut epätasaiset väritykset maalattiin - varta vasten tarkoitukseen tehdyllä maalilla. Lehmän komistaminen on taidetta. Perusmeikkaus kestää 1,5-2 tuntia. Ennätyslehmällä on monenlaista ohjelmaa.
Kestävä lehmä ja tuuria
Satatonnarien eliittikerhossa on yli 700 suomalaista lehmää, johon vankkaan laumaan Viivukin vielä syyskuun alussa kuului.
- Yllätyksenä Viivun maitoennätys ei tullut - jo vuosi sitten laskeskelin, että näillä main mitta täyttyy, myöntää Marko Vettenranta.
Vettenranta tunnetaan osaavana karjankasvattajana, mutta ammattikikoista ei vaatimattoman miehen mielestä ennätyksissä ole kysymys.
- Tällainen maidontuotanto vaatii kestävän lehmän ja hyvää tuuria, vähättelee isäntä osuuttaan.
Rajan ylittäminen voi jäädä kiinni pienestä. Lehmä loukkaantuu tai menee umpeen juuri, kun ennätys on 500 litran päässä.
- Senpä takia on turha tuulettaa ennen kuin joka litra on lypsetty, Vettenranta huomauttaa kasvattajan huippuhetken odottelusta.
Viivu poiki ensi kerran nuorena, 21-kuukautisena. Lehmärouva on saanut neljä tytärtä ja 10 sonnia. Jalostusarvoltaan tosin Viivu on 19 viirua pakkasella.
Isien ja emien jalostusarvojen sekä oman tuotannon tunnuslukujen - maitomäärien, rasva- ja valkuaispitoisuuksien - mukaan laskettava jalostusarvon pitäisi olla yli 20 yksikköä plussalla, jotta ayrshirepiireissä hyväksytään sonnien emäksi.
- Jalostaminenhan ei ole pelkkää matematiikkaa. Tilastojen valossa Viivu olisi pitänyt pistää teuraaksi, Vettenranta toteaa.
Olisi jäänyt ennätykselliset maitolitrat lypsämättä.
Vettenrannan tilalla on 50 lypsylehmää, jotka hoidetaan uuden tyylin kylmäpihatossa. Yhteensä karjaa noin 130 päätä.
- Taitaa olla ensimmäinen kylmäpihatossa alusta asti hoidettu ennätyslehmä, isäntä tuumaa.
Kylmyys ei elikoiden sorkkia ravista.
- Helle niitä riepoo. 30 asteen kuumuudessa voi jo olla hengenlähtö liki, vaikka samassa pakkasessa lehmällä on leppoisat oltavat, vertaa Vettenranta.
Viivun päiväohjelma
Tilan emäntä Katja Vettenranta kertoo Viivun päivästä.
Aamulypsy alkaa kello 6:n jälkeen. Koko karja lypsetään noin tunnissa, mutta työ lypsyaseman siivouksineen vie 2-3 tuntia. Silloin Viivu on jo juomassa sekä popsimassa säilö- ja täysrehua.
- Juomaan Viivu marssii omassa tahdissa. Vanhan lehmän auktoriteetti on vahva, ja juomapaikalla tulee helposti tilaa, toteaa Katja Vettenranta.
Viivulla on parressa vakiomakuupaikka. Päivä sujuu syöden ja lepäillen, kun seuraava ohjelma on iltalypsy kello 17:n tienoissa.
Viivun tulevaisuudesta ei vielä ole päätetty. Maidontuotanto jatkuu yhä, mutta jossain vaiheessa sekin loppuu.
- Kai siitä tehdään eläkeläinen, tuumaa Marko Vettenranta.
Siikaisten ennätyslehmä Viivu paraatikuvassaan vehnäjauholla puuteroituna ja irtohännällä somistettuna. (Kuvaaja Tiina Tahvonen)Maanviljelijät Marko ja Katja Vettenranta tuovat ennätys-Viivua perusposeeraukseen. (Kuvaaja Soila Ojanen)Vettenrannan Marko ja Katja ovat tyytyväisiä kylmäpihattoonsa, jonka suojissa myös Viivun ennätys syntyi. (Kuvaaja Soila Ojanen)