Puheet metsäteollisuuden ylikapasiteetista ovat tuoneet monissa arvailuissa UPM:n Kajaanin paperitehtaan lopetettavien laitosten listalle. Tehtaanjohtaja Kari Pasanen ei halua heittäytyä ennustajaksi, mutta kaikki toimet tähtäävät siihen, että paperia tehdään Tihisenniemessä vielä pitkään.
Viitisen vuotta sitten aloitettu kehittämisohjelma on tuonut komeita tuloksia. Tuotanto- ja tehokkuusennätys rikottiin viime vuonna, ja hyviä lukuja kirjataan taas vuoden vaihtuessa.
Tiukka tuloskunto on kuitenkin tehty myös väkeä vähentäen: kun palkkalistoilla oli viisi vuotta sitten 820 ihmistä, painuu määrä ensi vuonna jo noin 530:een.
"Vähennys on voitu hoitaa enimmäkseen luontaisen poistuman kautta. Kovia irtisanomisia on ollut onneksi vain kahdeksan. Työrauha ja yhteinen käsitys tavoitteesta on meillä erinomainen. Ei tuotantoennätyksiin muuten olisi päästy. Henkilökunta ansaitsee suuren kiitoksen", Pasanen toteaa.
Pihka pois otsonilla
Kajaanin tehdas on nostettu tapettavien listalle ennen kaikkea sijaintinsa takia. On arveltu, että Suomen 41 paperi- ja kartonkitehtaasta sekä 18 sellutehtaasta jäljelle jäävät vain rannikolla sijaitsevat. Niiden puun hankinta kun on kätevä rakentaa ainakin osin kaukaakin laivattavan raaka-aineen varaan.
"Metsäteollisuuden toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uudet mediat ja lukutottumusten muutokset heiluttavat markkinoita kovasti. Yhdysvalloissa sanomalehtipaperin kysyntä laski vuodessa yli 10 prosenttia", Pasanen muistuttaa.
Euroopassa muutos ei ole yhtä raju, mutta energian ja puun hinta sekä saatavuus ovat yhä isompia kysymyksiä. Kasvava kiinnostus bioenergiaan tuo puulle uusia ottajia: paperin valmistukseen kelpaava pölli saattaakin päätyä poltettavaksi. Myös Venäjän puutullit ahdistavat paperimiehiä kovin.
Kajaanin tehdas lunastaa paikkaansa tulevaisuudessa myös uusin innovaatioin. Viisi vuotta kehitetty mäntykuidun käyttö mekaanisen massan valmistuksessa lupaa paljon. 11 miljoonan euron satsauksella onnistuttiin luomaan prosessi, jossa männyn runsas pihka pilkotaan otsonilla.
"Mäntyä on kokeiltu ennenkin, mutta aina pihka on noussut ongelmaksi. Uskomme, että saamme nyt tärkeän vaihtoehdon kuusen rinnalle. Kajaanin tehdasmittaisen koekäytön jälkeen tekniikkaa voidaan soveltaa myös muilla UPM:n mekaanista massaa käyttävillä tehtailla", Pasanen tähdentää.
Nuoria alalle
Paperia tehdään Kajaanissa vuodessa yli 1 100 tonnia jokaista työntekijää kohti. Yksi merkkipaalu saavutettiin perjantaina, kun vuodesta 1982 pyörinyt paperikone 4 valmisti viidennen miljoonannen tonninsa. Juhlarulla päätyy sanomalehti Kalevan sivuiksi.
Samalla kun väki tehtaalla vähenee, on pidettävä huoli myös uusien paperintekijöiden löytymisestä. Tehdas aloittaakin yhdessä Kainuun ammattipiston kanssa uudenlaisen oppisopimuskoulutuksen.
"Ennen työtehtävä saattoi olla hyvinkin rajattu ja melko yksinkertainen. Nyt koulutamme moniosaajia, laajojen kokonaisuuksien hallitsijoita. Toisaalta yhä uusien teknisten laitteiden kunnossapito on oma maailmansa, jossa vaaditaan todellista syväosaamista kapealla alalla. Uskon, että nuoria kiinnostavat molemmat", Kari Pasanen toteaa.
Pasanen ei voi luvata Kajaanin tehtaalle varmaa jatkoa hamaan tulevaisuuteen, muttei myöskään yhdy synkimpiin näkemyksiin Suomen paperiteollisuuden alasajosta.
"Metsäteollisuus pysyy aivan varmasti Suomen vankkana tukijalkana."