SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivien määrä nousi keskiviikkona kahdeksaan, joka on ennätyksellinen määrä tehtävään pyrkijöitä maamme puoluekentässä. Kokoomuksen puheenjohtajaksi on pyrkinyt parhaimmillaan kuusi ehdokasta, mutta yleensä puheenjohtajat on valittu muutaman joukosta.
Demarien puheenjohtajaksi havittelevat nyt Tarja Filatov, Kimmo Kiljunen, Johannes Koskinen, Miapetra Kumpula-Natri, Jouko Skinnari, Erkki Tuomioja, Jutta Urpilainen ja Piia Viitanen.
SDP:n suuri ehdokasmäärä on aivan poikkeuksellista. Viisi ehdokasta on suurin määrä ennen tätä puolueen sodanjälkeisessä historiassa. Sitäkään ei ole ennen koettu, että tasan puolet tarjokkaista on naisia.
Kun Paavo Lipponen valittiin vuonna 1995 demarien puheenjohtajaksi, hänen kilpakumppaneitaan olivat muun muassa Antti Kalliomäki, Matti Louekoski ja Tarja Halonen.
Myös päinvastaisia puoluekokouksia demareilla on ollut: esimerkiksi Paavo Lipponen ja Kalevi Sorsa on valittu kumpikin kaksi kertaa puheenjohtajaksi ilman äänestyksiä.
"Silloin kun istuva puheenjohtaja on jatkamassa, tarjokkaita on aina vähemmän kuin silloin, jos istuva puheenjohtaja on päättänyt jäädä pois, kuten nyt", sanoo SDP:n hallintopäällikkö Risto Salonen.
Kokoomuksella
kova kilpailu
Lähimmäs demarien nykyistä ennätystä pääsee kilpailevista puolueista kokoomus kuuden kisalla. Vuonna 2004 tehtävää tavoittelivat Ilkka Kanerva, Jyrki Katainen, Marjo Matikainen-Kallström,Martin Saarikangas, Kimmo Sasi ja Jari Vilén. Nykyinen puheenjohtaja Katainen vei voiton.
Vuonna 1994 Pertti Salolaisen seuraajaksi halusi viisi kokoomusvaikuttajaa. Paikkaan valitun Sauli Niinistön kanssa paikasta kilpailivat Eero Akaan-Penttilä, Matti Aura, Jouni Mykkänen ja Kimmo Sasi.
Silloin, kun vasemmistoliittona nykyisin tunnettu puolue toimi SKDL:nä (Suomen kansan demokraattinen liitto) ja SKP:nä (Suomen kommunistinen puolue), johtoon oli harvemmin useampia kuin kaksi ehdokasta.
Vasemmistoliiton johtoon pyrki viisi ehdokasta toukokuussa 2006 ylimääräisessä puoluekokouksessa, kun Suvi-Anne Siimes päätti heittää hansikkaat naulaan. Ehdokkuutta tavoittelivat Paavo Arhinmäki, Martti Korhonen, Markus Mustajärvi, Katja Syvärinen ja Erkki Virtanen.
Virhearvio
johtajuudesta
Keskustan historiasta löytyy vuoden 2002 puoluekokous Hämeenlinnassa, jolloin puheenjohtajuudesta kisasi poikkeuksellisesti enemmän kuin tavanomaiset kaksi tai kolme ehdokasta.
Filosofian tohtori ja keskustan historiaa tutkinut Tytti Isohookana-Asunmaa muistelee, että SDP:n kesällä käytävä puheenjohtajavalinta muistuttaa hieman keskustan Hämeenlinnan puoluekokousta.
Ehdokkaita oli silloin kuusi: Anneli Jäätteenmäki, Seppo Rantamaula, Olli Rehn, Hannu Takkula, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Oikeastaan varteenotettavia ehdokkaita oli viisi, sillä Rantamaula on hakenut moneen paikkaan. Tuolloinkin hän sai vain kaksi ääntä.
Jäätteenmäki voitti kisan, jota hän kävi lopussa Rehnin kanssa. Väyrynen sai vaimeat 189 ääntä, ja nykyinen puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen viidestä kaikkein vähiten, 120 ääntä.
"Keskustan historia osoittaa, että ainakaan meillä ei kenttä aina osaa arvioida tulevan johtajuuden ominaisuuksia ja kestävyyttä: Jäätteenmäki ei menestynyt mutta Vanhanen nyt menestyy", Isohookana-Asunmaa sanoo.