"Lääketieteen tekniikan avainsanaksi on yhä selvemmin kasvamassa ennaltaehkäisy", vakuuttaa GE Healthcaren Life Support Solutions -yksikön vetäjä Hannu Syrjälä. Instrumentariumin entinen rahoitusjohtaja sai vastuulleen koko kansainvälisen GE Healthcaren leikkaussali- ja tehohoitotekniikan.
Syrjälä tulee vastaan Yhdysvaltain suurimmilla radiologiamessuilla Chicagossa. Täällä hänellä on lähinnä kiinnostuneen sivustakatsojan rooli. Syrjälän oma työkenttä käsittää keskeisesti leikkausali- ja tehohoitoteknologiaa eikä niinkään näiden messujen aihetta, nopeasti kehittyvää lääketieteellistä kuvantamistekniikkaa.
Se, että Syrjälä on Chicagossa tutustumassa radiologian uusimpiin innovaatioihin johtuu siitä, että terveydenhoitoteknologian kehitys etenee erityisen nopeasti radiologian puolella. Tällä taas tulee olemaan mullistava vaikutus tulevaisuuden lääketieteeseen.
"Kun potilaiden pitäminen tehohoidossa maksaa nyt keskimäärin 4 000 dollaria päivässä, ennaltaehkäisevä hoitaminen tulee huomattavasti halvemmaksi."
"Juuri kuvantamistekniikassa viime vuosina tapahtunut digitalisoituminen on antanut lääketieteelle tähänastista paljon paremmat mahdollisuudet havaita sairaudet jo niiden varhaisessa vaiheessa, kun ne kyetään hoitamaan", Syrjälä summaa.
Madisonin tuotannon lisäksi Syrjälä vastaa GE Healthcaren vastaavista laitoksista Suomessa ja Kiinassa. Helsingissä sijaitsevien tutkimus- ja tuotantolaitosten life support -yksikössä työskentelee noin 100 henkeä.
Kiinassa osaamista
"Kiinan toiminnot on rakennettu viimeisen kahdentoista kuukauden aikana", Syrjälä kertoo viimeisimmästä urakastaan ja perustelee samalla, miksi Kiina on läntisille korkean teknologian yrityksille yhä tärkeämpi yhteistyökumppani.
"Kiinalainen hallintokulttuuri on avautunut valtavasti viimeisten vuosien aikana ja siellä on nyt paljon helpompi toimia kuin kymmenen tai viisi vuotta sitten. Nykyisin siellä on riittävästi teknistä osaamista vaikka työvoiman kustannustaso on murto-osa eurooppalaisesta tai amerikkalaisesta", Syrjälä jatkaa.
"Nyrkkisääntönä voisi pitää lukuja 100-60-10. Kun insinöörin kustannukset USA:ssa ovat sata, ne ovat Suomessa 60 ja Kiinassa 10.
Syrjälä toppuuttelee pahimpia pelkoja Kiinan ylivertaisuudesta kaikkien uusien investointien kohdemaana. "Suomen asemaa korkean teknologian teollisuuden sijoitusmaana puoltaa paitsi koulutuksen korkea taso, myös Venäjän valtavien markkinoiden läheisyys", hän muistuttaa.
Suomessa uskalletaan
Lisäksi Suomessa on poikkeuksellisen innovaatiomyönteinen yrityskulttuuri, jota kansainvälisissä suuryrityksissä seurataan mielenkiinnolla. Nokia-ilmiö tunnetaan.
"Kun monessa muussa maassa pitäydytään helpommin vanhoissa ratkaisuissa, Suomessa uskalletaan kokeilla ja ja tutkia uusia ideoita."
Syrjälän mukaan amerikkalainen yrityskulttuuri on suomalaiseen verrattuna hierarkisempaa ja jäykempää. "Luulisin, että olen itse suomalaisena varsin helposti lähestyttävä johtaja", hän arvelee ja laskee että hänellä on 1 100 henkilöä suorassa alaisuudessaan.
"Tottakai on ollut pakko opetella paikalliset pelisäännöt, mutta olen kyllä niin epämuodollisen suora kuin vain voin."
Omaa rooliaan vuonna 2003 GE Healthcarelle myydyn Instrumentariumin ylimmän johdon ainoana ostajan palvelukseen siirtyneenä jäsenenä Syrjälä pitää johdonmukaisena jatkona uralleen.
Instrumentariumin rahoitusjohdossa vuonna 1990 aloittanut Syrjälä toimi 1998-2002 yhtiön Australian maajohtajana ja valmisteli sen jälkeen Instrumentariumin liittämistä osaksi maailmanlaajuista GE Healthcarea.