Pääkirjoitus

Ennalta eh­käi­se­vään las­ten­suo­je­luun

Lastensuojelu on niin kallista ja sen tarpeeseen johtavat pulmat niin työläästi korjattavia, että vaikeuksien ehkäisy on tällä alalla erityisen edullista.

Lastensuojelu on niin kallista ja sen tarpeeseen johtavat pulmat niin työläästi korjattavia, että vaikeuksien ehkäisy on tällä alalla erityisen edullista. Aivan kaikki yhteen muuttavat parit eivät ole koskaan olleet valmiita vanhemmuuteen, ja siinä suhteessa kehitys on vienyt yhä huonompaan suuntaan. Usein viina ja nykyään etenkin huumeet aiheuttavat pahoja pulmia perheissä, mutta myös ilman päihteitä osa vanhemmista epäonnistuu kasvattajina tieten tai tietämättään.

Lasten kehittymiselle ei ole eduksi se, että Suomi on länsimaiden väkivaltaisimpia maita. Tutkimuksin on voitu arvioida, että liki 200 000 alle 18-vuotiasta lasta on kohdannut kotonaan väkivaltaa joko kohteena tai silminnäkijänä. Luku on suuri, kun jo yksikin tapaus on liikaa.

Lastensuojelun nykyiset voimavarat eivät tahdo riittää maan missään osassa, mutta erityisissä vaikeuksissa ollaan Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa. Siellä alan avoimiin virkoihin ei riitä päteviä hakijoita.

Jälkien paikkausta viisaampi ja halvempi ennaltaehkäisy on hankalaa, mutta ei mahdotonta. Yksinkertaisinta ja ilmeisesti tehokkainta olisi antaa kouluissa valmennusta vanhemmuuteen. Se on aivan yhtä tarpeellista kuin sukupuolivalistus. Opetuksessa pitäisi pystyä kertomaan rehellisesti, millaisessa maanpäällisessä helvetissä jotkut lapset joutuvat elämään ja kuinka viisaat vanhemmat osaavat sellaisen välttää.

Myös kouluiän ohittaneiden valistamista voisi yrittää. Suomessa on kattava kansalais- ja työväenopistojen verkko. Niissä tarjotaan opastusta vähäisemmissäkin aiheissa. Kurssimaksut ovat tosin tänä päivänä niin kalliita, että juuri todellisessa perhevalistuksen tarpeessa olevat eivät ehkä sellaisia halua maksaa. Tässä jos missä kannattaisi kuntien ja valtion tulla apuun.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin koveneminen on pahentanut lastensuojelussa kohdattavia ongelmia. Yhtälailla työttömyydestä turhautuneet kuin työstä väsyneet vanhemmat lyövät laimin kasvatustehtävänsä tai syyllistyvät lastensa väkivaltaiseen kohteluun.

Sellaisten ongelmien hoito vaatii myös lastensuojelulta rautaista ammattitaitoa. Ehkäpä pohjoisen kuntien virkoihin ilmaantuisi nykyistä enemmän vaatimukset täyttäviä hakijoita, jos koulutusta lisättäisiin nimenomaan näillä alueilla.

paakirjoitus@kaleva.fi