Suomelta puuttuu ennakoiva teknologiapolitiikka. Se kostautuu tilanteessa, jossa muutosnopeus on suurempaa, kuin on varauduttu. On tehtävä valintoja, vaatiikin kauppa- ja teollisuusministeriön teknologiaosaston osastopäällikkö Timo Kekkonen ja kuuluttaa pohjaksi laajaa keskustelua. "Tämä prosessi on käymättä. Miten näitä valintoja tehdään."
"Nyt ollaan isompien haasteiden edessä kuin on oltu pitkään aikaan, jos koskaan," Kekkonen sanoo globalisoitumisen edessä.
"Me olemme onnistuneet viimeisimpien 15-20 vuoden aikana Suomessa harjoittamaan onnistunutta ja eteenpäin katsovaa teknologia-, innovaatio- ja tiedepolitiikkaa ilman, että meillä on ollut kovin järjestelmällistä ennakointitoimintaa."
"Proaktiivinen ote pitää saada yhä vahvemmaksi koko valtionhallintoon, ja etenkin myös teknologiapolitiikkaan. Pitää olla sellaista politiikkaa, että se vastaa tulevaisuuden tarpeita. Eteenpäin katsominen pitää nykyistä enemmän saada toimintamalliksi ja ajattelutavaksi."
Tekes tarkkailee omalta osaltaan trendejä. Mutta laajempi tarkastelu, jossa etsittäisiin vastausta siihen, mitä pitäisi tehdä, puuttuu. Siinä teknologia on vain yksi tekijä esimerkiksi talouden ja rakenteiden muutosten rinnalla.
Ikääntymisen vaikutukset
Ennakointi on perin vaikeaa. Siksi tarvitaan hankkeita, joista opitaan lukemaan heikkoja signaaleja ja skenaariotyöskentelyä, Kekkonen arvioi.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa on toteutettu kattavia teknologian ennakointihankkeita. Japanissa tässä on jo pitkät perinteet. Saksakin on ottanut Japanista oppia ja laatinut esimerkiksi Delphi-skenaarioita, joissa tutkijat ennustavat teknologian kehitystä vuosikymmenten taakse.
Suomen toistaiseksi suurin ennakoiva teknologiahanke liittyy ikääntymiseen. KTM aloittaa pian jatkoselvityksen, jossa tarkastellaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvia haasteita elinkeinojen, teknologian ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Miten nuorten ja vanhojen määrällinen epätasapaino muuttaa esimerkiksi tuottavuusvaatimuksia tai markkinoita. Tuloksia aiotaan käyttää hyväksi myös hallituksen seuraavassa tulevaisuusselonteossa ensi syksynä.
Pro-Akt-tutkimusohjelmassa ennakointi sen sijaan on jo jäänyt odotettua vähäisemmäksi, Kekkonen arvioi. Nelivuotinen tutkimusohjelma analysoi lähinnä mennyttä ja nykytilannetta.
Tähän asti meillä on tehty teknologiaa ja sitten vasta mietitty, mihin sitä voisi käyttää. Jatkossa on lähdettävä liikkeelle sovellusalueesta.
On kuitenkin helppoa sanoa, että nyt pitää keskittyä sovelluksiin, kuten Sitran tuleva johtaja Esko Aho vaatii. "Se, joka menestyy tulevaisuudessa, on se, joka kehittää ne huippusovellukset, jotka perustuu huomispäivän teknologialle", Kekkonen painottaa.
"Kaikki teknologiat vaativat yhä suurempia panostuksia, että saadaan otettua seuraava iso askel ja kilpailuetu. Siinä tilanteessa joudutaan realiteettien eteen. "Vaikka viisi miljoonaa ihmistä panostaisi suhteellisesti kuinka paljon tahansa tulevaisuuden teknologioihin, absoluuttiset määrät ovat kuitenkin kovin pieniä."
Jo nyt keskustelua linjauksista käydään, mutta tietoa ei riittävästi koordinoida. Jotta linjanveto syntyisi luontaisesti, tarvitaan laaja, tarpeista lähtevä keskustelu. Kekkonen patistaa mukaan niin julkisia toimijoita, politiikkaa, teknologian tekijöitä kuin teollisuuttakin. "Sieltä se sitten nousee tavallaan yhteistuumin."
Biotekniikasta oppia
Biotekniikka on hyvä esimerkki ripottelusta. Uuden alan edistämiseen on käytetty huomattavia summia, aikajänne vain on osoittautunut odotettua pitemmäksi.
Pääomasijoittajat ovatkin jo pyrkineet valintoihin, keskittäneet varoja."Se on ehkä sellainen alue, jossa myös pitää todeta, että meidän voimavaramme ovat niukat, turhan hajautuneet."
Lääkekehitys on myös erikoinen alue julkisen rahoittajan kannalta. Perusmotiivi verovarojen käytössä kun on ollut se, että kun niitä sijoitetaan teknologiaan, niin rahat tulevat joskus työpaikkoina ja veroina takaisin. Lääkekehityksessä tulot sen sijaan virtaavat lopulta rojalteina.
Yritykset ja alueet ovat nyt pinteessä. Ne ovat tosin setvineet kovassa kilvassa vahvuuksiaan. Mutta tiloja on tyhjinä ja tilanne hankala, Kekkonen viittaa yhtä lailla Viikin kuin Oulunkin suuntaan. Hän toivookin, että uusien lupausten, kuten nanoteknologian osalta, voidaan välttää biotekniikassa tehdyt virheet.