Seurakuntavaalien äänestysprosentti näyttää nousevan viime vaaleista. Maanantai-iltana alustavien tulosten mukaan uurnilla oli käynyt 17,5 prosenttia äänioikeutetuista. Kasvua oli tässä vaiheessa noin kolme prosenttiyksikköä viime vaaleihin verrattuna.
Maanantaina iltayhdeksään mennessä äänestysprosenttinsa oli ilmoittanut kolmisensataa seurakuntaa niistä noin 450 seurakunnasta, joissa vaalit järjestettiin. Ääniä oli laskettu vajaat 400?000. Tässä vaiheessa puuttui vielä muutamien suurten kaupunkien äänestysprosentit.
Alustavan tuloksen mukaan nuorista, 16- ja 17-vuotiaista, äänensä on käynyt antamassa 14,4 prosenttia ikäluokkansa äänioikeutetuista. Äänioikeus oli ensi kertaa 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä.
Parhaimpia äänestysprosentteja
Tutkija Harri Palmu Kirkon tutkimuskeskuksesta uskoi äänestysprosentin painuvan lähelle 17:ää, kunhan mukaan saadaan vielä esimerkiksi Helsingin, Oulun ja Tampereen prosentit.
--?Isojen kaupunkien äänestysprosentit ovat hieman alhaisempia kuin 17,5. Esimerkiksi Espoossa äänestysprosentti on 14,01 ja Turussa 13,6. Eli kun mukaan saadaan lisää isoja yksiköitä, prosenttiluku hieman sievistyy lähemmäs 17:ää.
Kyseessä on Palmun mukaan yksi nykyisen seurakuntavaalihistorian parhaimpia äänestysprosentteja. Vuodesta 1970 lähtien käytössä ovat nimittäin olleet ehdokaslistat sekä suhteellinen vaalitapa. Lisäksi vaalit pidetään kaikkialla samaan aikaan.
Kirkko paljon esillä
Äänestysvilkkauden kasvu johtunee Palmun mukaan siitä, että kirkko on viime aikoina ollut niin paljon esillä. Äänestysintoa on hänen mukaansa luultavasti kasvattanut myös äänestäjien näkemys siitä, millaisen kirkon jäseniä he haluavat olla.
--?Neljä vuotta sitten ihmiset ilmoittivat äänestyshalukkuuteensa vaikuttaneen esimerkiksi myönteisen suhtautumisen kirkkoon sekä halun vaikuttaa. Äänestämättä jätettiin muun muassa siksi, ettei ollut tapana äänestää seurakuntavaaleissa tai oltiin tyytyväisiä seurakunnan toimintaan.
Palmu uskoo, että samaiset seikat olivat tälläkin kertaa mukana kuvioissa.
--?Kun nyt on keskusteltu, mikä on tärkeää ja millainen kirkon tulisi olla, luulen tämän aktivoineen vaaliuurnille sellaisiakin tavallisia seurakunnan jäseniä, joilla ei ole ollut tapana äänestää.
Sen sijaan vielä maanantai-iltana ei Palmun mukaan voinut sanoa, kumpi puoli hyötyi äänestysvilkkauden kasvusta, kirkon liberaali- vai konservatiivisiipi.